Olipa työ mikä hyvänsä, sen tekemisessä on aina omat haasteensa. Arjen pyörittäminen vaatii aina oman vakiomäärän resursseja, joten ei ole mikään ihme, että uudet asiat jäävät vähemmälle huomiolle, vaikka niiden tärkeys ja hyödyllisyys tiedettäisiin ja tunnustettaisiin. Jokaisella on kuitenkin oma sisäinen arvojärjestyksensä, jonka pohjalta tehdään valintoja sen suhteen, mihin missäkin tilanteessa panostetaan.

Kun ottaa huomioon miten tärkeä osa työturvallisuus on nykyaikaisilla työmarkkinoilla, voisi olettaa, että työturvallisuuden kehittäminen olisi suhteellisen korkealla kaikkien työntekijöiden arvoasteikossa. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole kuin ani harvoissa tapauksissa ja poikkeuksellisen edistyneissä organisaatioissa.

Perustyön velvoitteet ja vaatimukset painavat arkirutiinien keskellä aina enemmän kuin työturvallisuuden kehittämisen tarpeet, vaikka siitä saadut tulokset palvelisivat kaikkia roolista ja vastuualueista riippumatta. Onneksi tilanteeseen on mahdollista saada nopeitakin muutoksia kohtalaisen yksinkertaisilla ratkaisuilla.

Vaikka työturvallisuus ja sen kehittäminen ovat tärkeitä, ei niistä kannata tehdä liian monimutkaisia ja vaikeita. Alta voit lukea muutaman käytännössä toimiviksi todistetun vinkin, joiden avulla työturvallisuus ja työturvallisuuden kehittäminen helpottuvat.

1. Älä haaskaa aikaa työturvallisuuden kehittämiseen

Yksi yleisimmistä työturvallisuuden kehittymisen tiellä seisovista haasteista on väärä asenne ja ymmärryksen puute. Arjen saa helposti täyteen mitä moninaisemmilla askareille, joihin verrattuna työturvallisuuteen keskittyminen saattaa helposti tuntua tarpeettomalta.

Kun aika on muutenkin kortilla, tuntuu kaiken ylimääräisen mukaan tuominen turhalta ja tarpeettomalta. Tämä turhan usein sisäistetty näkemys ei lupaa hyvää työturvallisuuden kehittymisen kannalta. Koska viikossa on aikaa vain rajattu määrä, kysymys kuuluukin, mistä irrotetaan aika jota työturvallisuuden kehittäminen vaatii?

Yhden lisätunnin lisääminen päivään saattaa olla liikaa vaadittu, mutta jos työturvallisuuden kehittämiseen tähtäävät toimintamallit saadaan joustavasti otettua osaksi muuta tekemistä, tilanne on aivan toisenalinen. Ja niitä kaivattuja työturvallisuuden tuloksiakin alkaa syntyä. On hyvin yleinen väärinkäsitys, että työturvallisuus ja sen kehittäminen ovat muusta työstä täysin irrallaan olevia prosesseja.

Todellisuudessa työturvallisuus on kuitenkin osa resurssiviisasta riskienhallintaa. Sillä paikkansa kaikessa toiminnassa, joten aika on käytettävä tehokkaasti.

2. Selkeät tavoitteet auttavat ymmärtämään työturvallisuuden merkityksen

Vanhakantainen ja onneksi myös aikansa pääosin elänyt näkemys kuuluu, että työturvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota vain ja ainoastaan pakon edessä.

Lainsäädäntö on monessa tapauksessa työturvallisuuden kehittämiseen ohjaava tekijä. Nykymarkkinoilla työturvallisuus ei ole mikään mukava pikkulisä, vaan välttämätön kilpailuvaltti, vaikka siihen usein suhtaudutaankin itsestäänselvyytenä.

Varsinkin yritysten ja organisaatioiden johtotasolla työturvallisuuden edut ja sen kehittymisen mukanaan tuomat mahdollisuudet on monissa paikoin tunnistettu. Työturvallisuudesta myös puhutaan kohtalaisen aktiivisesti.

Työturvallisuuden kehittäminen tuo nopeasti kiistattomia taloudellisia etuja muun muassa työtapaturmien vähentymisen ja sairauspoissaolojen lyhenemisen muodossa.

Työntekijöiden näkökulmasta työturvallisuuden kehittämisen taloudelliset edut eivät kuitenkaan herätä suuri intohimoja ja ihan ymmärrettävästä syystä. Kehittyvän ja turvallisuustietoisen yrityskulttuurin syntymisen kannalta onkin välttämätöntä, että työturvallisuuden tavoitteet tulee asettaa ja kommunikoida työntekijöille ymmärrettävästi ja yksiselitteisesti.

Työturvallisuuden kehitystavoitteet on sidottava konkreettisiin, jokapäiväisiin toimenpiteisiin.

3. Järjestelmällinen työturvallisuuden kehittäminen tuo tuloksia

Monille työturvallisuus on vain sana muiden joukossa, joka kaivetaan esiin kun vuosikatsauksissa ja juhlapuheissa halutaan huomioida työntekijöiden hyvinvointi. On tietysti parempi, että työturvallisuus esiintyy edes puheissa, kuin että siitä vaiettaisiin tyystin.

Työturvallisuudesta puhuminen ei itsessään kuitenkaan paranna työturvallisuutta millään selkeästi näkyvällä tavalla. Jos työturvallisuutta käsittelevää puhetta ei tueta toiminnalla, ei työturvallisuuden kehittäminenkään tuota tuloksia käytännön tuloksia.

Työturvallisuudesta ja työturvallisuuden kehittämisestä inspiroituminen voi toisinaan myös kaivata julistuksia, mutta niiden sisältöihin tulee myös sitoutua.

Ilman systemaattista sitoutumista työturvallisuustilannetta kehittäviin toimenpiteisiin, työturvallisuuden kehittämiseen tähtäävät tavoitteet etenevät vain yksittäisinä pyrähdyksinä ja tulokset ovat sen mukaisia.

Ilman järjestelmällistä kehitystyötä työturvallisuuden tulokset jäävät auttamattoman satunnaisiksi. Työturvallisuuden kehitystavoitteet uhkaavat auttamattomasti jäädä ainoastaan tavoitteiden tasolle.

4. Työturvallisuuden kehittäminen on jokaisen asia

Yksi yleisimmistä haasteista, joita työturvallisuuden kehittäminen kohtaa on, ettei työturvallisuutta ei mielletä yhteiseksi asiaksi. Arjen keskellä jokainen on oman toimenkuvansa paras asiantuntija, eikä siihen auta tulla kenenkään ulkopuolisen häiritsemään.

Jokaisella on omat asiansa hoidettavana, niin eikö työturvallisuuskin ole jotain mikä kuuluu vain ja ainoastaan työturvallisuuspäälliköiden vastuulle? Paperilla ehkä, mutta jos työturvallisuutta halutaan parantaa ja esimerkiksi työtapaturmia vähentää, jokaiselle työntekijällä on oma roolinsa tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Käytännössä on useimmiten kuitenkin niin, että työturvallisuuspäällikön sijaan suurin osa työtapaturmista uhkaa muita työntekijöitä, vaikka johtohenkilöstö viime kädessä niistä vastuun kantaakin.

Työturvallisuudella on oma osuutensa jokaisen organisaation kaikilla asteilla, mikä tarkoittaa, että jokaisella työntekijällä on oma roolinsa myös työturvallisuuden kehittämisessä. Luonnollisesti työturvallisuuden elementit saattavat vaihdella paljonkin toiminnan eri asteilla mikä on syytä pitää mielessä.

Koko organisaation työnkuvien moninaisuus tulee ehdottomasti ottaa huomioon työturvallisuuden tavoitteita asetettaessa.

Kun jokaisella on selkeä kuva siitä, miten työturvallisuus näyttäytyy hänen elämässään ja miten hän pystyy kehittämään työturvallisuutta omassa roolissaan, saadaan myös tuloksia. Mikään ei sitoutua työturvallisuuden kehittämiseen yhtä tehokkaasti kuin oman työn tuloksena aikaan saadut onnistumiset.