Yrityskulttuuri kertoo totuuden toiminnan tilasta

Yrityskulttuuri kertoo totuuden toiminnan tilasta

Yrityskulttuuri on paperilla kaunis ja yksioikoinen asia, jota tuskin kukaan kehtaa väittää turhaksi tai tarpeettomaksi. Virallisesti määriteltynä sanotaankin, että yrityskulttuuri tarkoittaa yrityksen tiedostettuja ja tiedostamattomia arvoja, rakenteita, toimintatapoja sekä niiden ilmentymiä. Yrityskulttuuri yhdistää ja erottaa yrityksen jäsenten käyttäytymistä sekä erottaa yrityksen muista yrityksistä. Yrityskulttuuri rakentuu päivittäisistä valinnoista, joita työntekijät tekevät työssään. Näiden päivittäisten valintojen kautta muodostuu yritykselle ominaisia tekoja, jotka määrittelevät sen yrityskulttuurin käytännön tasolla.
Tämä kaikki on totta, vaikka yrityskulttuuri tuntuisikin liian abstraktilta käsitteeltä.
Moni kuitenkin ymmärtää yrityskulttuurin väärin, tai ainakin vinosti. Ajatellaan, että yrityskulttuuri on yhtä kuin pingispöytä kahvihuoneessa tai pikkujoulujen ohjattu joogahetki. Toki niilläkin on osansa yrityksen kulttuurin rakentumisessa, mutta yrityskulttuuri ei tiivisty niihin tai muihinkaan yksittäisiin tempauksiin. Vaikka niin haluttaisiinkin.
Jokaisella yrityksellä on kulttuuri, halusipa sitä tai ei. Puheen tasolla tahdotaan usein painottaa lukuarvoja, taseita ja tuloksia, mutta pellin alla, olivatpa käytännön liiketoimintamallit millaisia hyvänsä, kaikki mitä yritys tekee, on yrityskulttuurin lopputuote. Yrityskulttuuri on aina ihmistä ja strategiaa vahvempi. Yrityskulttuuri mahdollistaa toiminnan onnistumisen, mutta myös estää tavoitteita toteutumasta. Yrityskulttuuri syntyy käytännön toiminnasta, myös omin voimin, mutta jokaisen organisaation, joka kehittymään, kasvamaan ja saavuttamaan tavoitteensa, ei jätä yrityskulttuuria muotoutumaan itsenäisesti. Yrityskulttuuri on johdon asia, sitä voi johtaa ja sitä pitää johtaa.

Riskienhallinta yrityskulttuurin kehityksen välineenä

Pitkällä aikavälillä kuolleisuusaste lähentelee sataa prosenttia. Kaikki riskit toteutuvat. “Miksi siis tehdä riskienhallintaa,” kysyy moni, joka mieluummin ihastelisi nousujohteisia käyriä ja käppyröitä kuin pohtisi liiketoiminnan uhkia.
Yleinen virheuskomus on, että kun riskeistä vaietaan, ne eivät tapahdu. Käytännössä on kuitenkin toisin. Riskit toteutuvat varsinkin silloin kun niistä ei puhuta. Riskienhallinnan tehtävänä on mahdollistaa organisaation tavoitteiden saavuttaminen. Riskit uhkaavat tavoitteita. Kun teemme riskienhallintaa, tiedämme tavoitteet ja mikä niiden toteutumisen voi estää.
Järkiperäinen johtaminen pyrkii maksimoimaan onnistumiset ja tuottamaan tulosta — ja minimoimaan katastrofin ainekset. Yrityskulttuuri on lyhyt tapa esittää miten organisaation toimii oikeasti; mitä tehdään niinä hetkinä kun kukaan ei ole valvomassa. Riskienhallinta on johtamisen väline, jolla yrityskulttuuria kehitetään käytännössä.

Riskien hallinnasta kriisikestävyyteen


Resilientti, eli kriisi- ja muutoskestävä organisaatio toimii ennakoiden, eikä odota riskit toteutuvat. Ja kukapa ei haluaisi, että oma organisaatio käy ja kukkuu niin helteellä kuin pakkasellakin. Siksi resilienssistä puhutaan paljon, niin yksilö kuin organisaatiotasollakin. Resilientti yritys varautuu siihen mihin voi varautua. Se tarkkailee toimintaympäristöään jatkuvasti ja kehittyy jatkuvasti, varmistaen kriittisten toiminnot yllättävissä tilanteissa.
Resilienssi vaatii yhteistyötä ja näkyvyyttä koko organisaation toimintaan.
Vain ani harva riski tulee täysin puskista. Vaikka muuta väittäisi, lähes poikkeuksetta on niin, että riskit joita ei tuoda yleisesti julki tiedetään kyllä. Se, että onko ne tunnistettu riskeiksi on tietysti toinen seikka, mutta varmaa on, että kun tämänkaltaisia piileviä riskejä, puolijulkisia salaisuuksia ei saada nostettua pöydälle ja tuotua systemaattisen käsittelyn piiriin ne tuottavat epävarmuutta organisaation tilanteesta. Samalla ne luovat lisää kitkaa toiminnan ytimeen.
Kun organisaation riskitilanteesta vaietaan ja epämukavat asiat siivotaan pois esimerkiksi koko henkilöstön näkyvistä, jää kriittinen osa potentiaalisia resursseja hyödyntämättä.
Siiloihin hillottu ja vaiettu riskitieto ei johda toimintaan. Se ainoastaan lisää uhkien todennäköisyyttä. Viime kädessä riskit tulevat kuitenkin kaikkien tietoon kun ne toteutuvat, minkä jälkeen niistä tietävät kaikki myös organisaation ulkopuolella.

Riskienhallinnalla kehitetään yrityskulttuuria kokonaisvaltaisesti


Kriisiherkkä yrityskulttuuri ottaa vallan helposti, jos organisaation yrityskulttuuria ei ja sen kehityksen merkitys toiminnan tavoitteille kielletään. Onnistunut, systemaattinen ja kokonaisvaltainen riskienhallinta on tehokas työkalu yrityskulttuurin kehittämiseen. Asia pitäisi siis olla helppo korjata — eikö niin?
Ideaalimaailmassa ehkä, mutta käytännössä on usein niin, että myös organisaatiossa, joissa riskienhallinta on osa toiminnan työkaluja, riskienhallinta on irtautunut arkisesta päätöksenteosta. Tämä tarkoittaa ettei yritysjohto ei osaa määritellä omia tietotarpeitaan, eikä siksi saa riittävästi oikeaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Jos ja kun riskienhallinta nähdään perustoimintojen suojaajana ei riskienhallinnan periaatteita kyetä hyödyntämään liiketoiminnan kehittämisessä.
Mutta jos yrityskulttuuri kertoo totuuden liiketoiminnan tavoitteista ja mahdollisuuksista, kuuluu myös riskienhallinnan kehittäminen koko organisaatiolle.
Selkeät ja ymmärrettävät tavoitteet ovat ensiarvoisen tärkeitä kehitykselle. Riskienhallinnan kehittämisen on oltava mahdollisimman helppoa ja osallistavaa, että koko organisaation tietovarannot ja osaaminen saadaan yhteisten päämäärien taakse ja tueksi.
Johdettu yrityskulttuurin kehitys ottaa oman aikansa, mutta tuottaa kestävyyttä ja varmuutta ja mahdollistaa jatkuvuuden.

Ota yhteyttä

Granitella raportointi sujuu mutkattomasti.

Granite on mahdollistanut riskienhallintatyön kehittymisen.