Olipa organisaation toimiala mikä hyvänsä, sen toiminta on aina tavalla tai toisella tavoitteellista. Turvallisuuden kehitys on noussut monen organisaation toiminnan keskiöön ainakin juhlapuheiden tasolla. On tietysti erinomaista, että turvallisuudesta ja sen kehityksestä puhutaan, mutta vielä parempi, että asialle myös tehtäisiin jotain.

Hyvin usein turvallisuuden kehityksen kimmokkeena on johdon tai hallituksen herääminen heikkoon turvallisuustilanteeseen, esimerkiksi lakisääteistä tapaturmavakuutusta päivitettäessä tai vakavan työtapaturman tapahduttua. Korkeilla vakuutusmaksuilla on herättävä vaikutus.

Miksi turvallisuustavoitteiden asettaminen on niin tärkeää?

Turvallisuudessa on aina parantamisen varaa. Tilanteet muuttuvat ja ihmiset vaihtuvat, mikä asettaa turvallisuuden parantamiseksi tehdyille suunnitelmille omat vaatimuksensa. Yksittäiset konstit tuottavat parhaimmillaankin vain hetkellisiä tuloksia. Liiketoiminnan toimintavalmiuden kannalta olisi kuitenkin huomattavasti parempi, että turvallisuuden kehitys kantaisi hedelmää myös pidemmällä aikajänteellä. Onneksi tähän voi vaikuttaa hyvinkin paljon oikeanlaisten tavoitteiden asettamisella. 0 työtapaturmaa kuulostaa kieltämättä erittäin houkuttelevalta ja kunnianhimoiselta kehitystavoitteelta, mutta käytännön kannalta se on auttamatta liian ylimalkainen. Ja sellaisena se on myös tuomittu epäonnistumaan. Hyvä kehitystavoite on tietysti haastava, mutta itselleen ei kuitenkaan kannata pedata epäonnistumista, jos sille on vaihtoehtojakin.

Kun asetat turvallisuuden kehitykselle tavoitteita, pidä huoli, että:

Tietosi ja ymmärryksesi lähtötilanteesta on ajan tasalla

Turvallisuuden kehitystavoitteiden asettaminen saattaa helposti tuntua jopa liiankin yksinkertaiselta. Työtapaturmien vähentäminen ja turvallisuuden lisääminen ovat hyvin yksinkertaisia ja ymmärrettäviä tavoitteita. Siitä on tietysti hyvä lähteä, mutta tavoitteet asetetaan arvailun ja mututuntuman varaan, voidaan unohtaa myös tavoitteiden saavuttaminen. Voi esimerkiksi olla, että organisaation turvallisuuskulttuurin kehittymättömyys ei vielä ole johtanut tapaturmiin tai muihin uhkaaviin vaaratilanteisiin, mutta aivan nurkan takana odottaakin mittaamaton suma murhetta ja harmia.

On ensisijaisen tärkeää, että ennen turvallisuuden kehitystavoitteiden asettamista kirkastetaan vallitseva tilanne. Työn riskit ja vaarat tulee tunnistaa ja arvioida perinpohjaisesti ja systemaattisesti, jotta tilannekuva pitää paikkansa. Puuhunkin kiivetään aina alaoksista aloittamalla, eikä turvallisuuskulttuuri ole tässä mielessä mikään poikkeus.

Turvallisuuden kehitykselle asetetuista tavoitteista tehdään kirjallinen suunnitelma

Myyviä ja yliampuvia tavoitteita on mukava maalailla, koska ne pysyvät mutkattomasti mielessä. Ikävä kyllä iskevä slogan sopii vain hyvin harvoin ohjenuoraksi käytännön toiminnan tasolla. Turvallisuuden kehittyminen vaatii, että tavoitteet puhuttavat juhlapuheiden jälkeen vielä työntekijöiden kahvipöydässäkin, koska vain niin ne kohtaavat käytännön.

Turvallisuuden kehittämisessä on pohjimmiltaan kyse uusien, turvallisuustietoisempien toimintamallien käyttöönotosta. Muotoiltiinpa tämä kehitystavoite millä sanoilla hyvänsä, on erittäin tärkeää, että se myös kirjataan ylös.

Ylös kirjattu tavoite turvallisuuden parantamisesta on kehittyvän turvallisuuskulttuurin selkäranka ja se tarvitsee ympärilleen kirjallisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamisesta. Huolellisen kehityssuunnitelman avulla tavoitteet on helppoa kommunikoida ymmärrettävästi kaikille, jotka osallistuvat turvallisuuden kehittämiseen.

Turvallisuuden kehityssuunnitelmassa kannattaa muistaa erotella lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet toisistaan. Suunnitelman toimeenpanon kannalta on hyödyllistä kirjata suunnitelmaan myös keinot ja aikarajat, joiden sisällä tavoitteisiin aiotaan päästä.

Turvallisuustavoitteiden luonne ei ole yhdentekevä

Turvallisuuden kehitykselle asetettavia tavoitteita mietittäessä on syytä pitää hyvää huolta siitä, että tavoitteet ovat realistisia. Tämä pätee niin tavoitteisiin kuin keinoihin ja tavoitteille asetettuihin aikarajoihinkin. Realististen tavoitteiden asettaminen mahdollistaa riittävien resurssien kohdentamisen juuri oikeisiin kohteisiin.

Realistisuuden lisäksi turvallisuuden kehitystavoitteita on syytä tarkastella ennen niiden asettamista myös niiden merkityksellisyyden näkökulmasta. Vaikka esimerkiksi johtotasolla työturvallisuuden kehityksen motivaationa olisi puhtaasti viivan alle jäävät eurot, kehitystyön jalkauttaminen käytäntöön ei ainakaan helpotu, jos kehitystavoitteilla ei ole muita perusteita.

Turvallisuuden kehitystavoitteiden merkityksellisyys ei missään nimessä sulje pois sitä, että kehityksen seuraaminen vaatii myös mitattavuutta. Esimerkiksi työtapaturmia koskeviin tavoitteisiin tulee luonnollisesti liittää taajuusvaikutus, sillä vain mitattavat tavoitteet mahdollistavat kehityksen seuraamisen ja resurssien ohjaamisen oikeisiin kohteisiin jatkossakin.

Turvallisuutta johdetaan esimerkin kautta

Kehittyvän turvallisuuden kannalta on kriittistä, että johdon osallistuminen turvallisuuden kehitystavoitteisiin on näkyvää. Turvallisuuskulttuuri vaatii johtamista, visiota, resursseja ja luonnollisesti myös tukea. Johdon tulee seisoa tavoitteiden ja niiden saavuttamiseksi tehtyjen suunnitelmien takana.

Työturvallisuus ei synny turvallisuuskomiteoista ja yksittäisistä johtajista vaan kehityksen tulokset ovat seurausta kehittyvistä toimintamalleista. Ja niistä ovat viime kädessä vastuussa kaikki organisaation työntekijät. Juuri tämän vuoksi esimerkin kautta johtaminen on niin tärkeää.

Organisaation henkilökunnan on ymmärrettävä turvallisuuden syyt ja tavoitteet, mutta myös oma osuutensa niiden saavuttamisessa.

Kun johto osoittaa oman esimerkkinsä kautta sitoutuneisuutensa turvallisuuden kehitykseen, on se helpompaa omaksua myös organisaation alemmilla asteilla.

Tuloksena kehittyvä turvallisuuskulttuuri

Turvallisuuskulttuuri on todiste organisaation turvallisuuden tilasta. Hyvä ja kehittyvät turvallisuuskulttuuri koostuu ohjeistuksesta, osaamisesta ja kyvystä omaksua uusia toimintamalleja. Turvallisuuskulttuuriin kuuluvat luonnollisena osana systemaattinen seuranta, arviointi ja kehitystyö. Turvallisuuskulttuuri ei siis synny itsestään, vaan se on johdon tulos, kuten muutkin organisaation toiminnan osa-alueet.