Aloita riskien arvioiminen perusteista
Riskien tunnistaminen on prosessina siinä mielessä antoisa, että kun se saadaan käyntiin se tuottaa tuloksia tunnistettujen riskien muodossa hyvinkin nopeasti.
Järjestelmällisen riskien tunnistamisen tuloksena löydetään tavallisesti niin runsaslukuinen määrä riskejä, että kaikkien asioiden kuntoon saattaminen ei ole edes mahdollista. Siksi riskienhallinnan tuloksellisen jatkon kannalta on tärkeää tunnistaa ongelmat jotka edellyttävät kaikkien kiireisimpiä toimenpiteitä.
Riskienhallintatoimenpiteiden kiireellisyysjärjestys määräytyy ensisijaisesti riskin suuruuden perusteella. Riskin suuruus riippuu mahdollisen vahingon todennäköisyydestä ja suuruudesta.
Järjestelmällisen riskien tunnistamisen tuloksena löydetään tavallisesti niin runsaslukuinen määrä riskejä, että kaikkien asioiden kuntoon saattaminen ei ole edes mahdollista. Siksi riskienhallinnan tuloksellisen jatkon kannalta on tärkeää tunnistaa ongelmat jotka edellyttävät kaikkien kiireisimpiä toimenpiteitä.
Riskienhallintatoimenpiteiden kiireellisyysjärjestys määräytyy ensisijaisesti riskin suuruuden perusteella. Riskin suuruus riippuu mahdollisen vahingon todennäköisyydestä ja suuruudesta.
Tavanomaisesti tapahtuman todennäköisyyttä arvioidaan seuraavalla kolmiportaisella asteikolla:
Epätodennäköinen | Mahdollinen | Todennäköinen |
Tapahtuman vaikutuksien arvioimiseen käytetään useimmissa tapauksissa seuraavaa asteikkoa:
Vähäiset | Haitalliset | Vakavat |
Näiden asteikkojen risteyskohdissa riskejä voidaan arvioida seuraavalla asteikolla:
- 1. merkityksetön
- 2. vähäinen
- 3. kohtalainen
- 4. merkittävä
- 5. sietämätön
Riskien suuruutta arvioidessa on syytä kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
1. Miten usein liiketoiminnassa tapahtuu asioita, jotka mahdollisesti vaikuttavat liiketoimintaan? Liittyykö tilanteisiin seikkoja, jotka edesauttavat riskitilanteiden syntyä? Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi väsymys, kiire, huonot olosuhteet tai vaikeasti käytettävät laitteet. Myös kilpailutilanne, muutokset myynnissä ja yleinen taloudellinen tilanne vaikuttavat riskitilanteen todennäköisyyteen. Eikä digitaalisen tiedonvälityksen aikana voi koskaan vähätellä maineriskin mahdollisuutta. Jos riskitilanne voi syntyä, ellet “ole erityisen huolellinen”, se on liian todennäköinen.
2. Mitä riskitilanteesta normaalisti aiheutuu? Mikä on pahin mahdollinen seuraamus mitä riskin laukeamisesta voi tapahtua? Hyvinkin harmittomalta ja arkipäiväiseltä vaikuttavan sattuman seuraamukset saattavat kertyä ja kumuloitua hyvinkin vakaviksi. Vaikkapa pieni, hoitamaton maksuhäiriö voi pahimmillaan johtaa vuosien luotonsaantiongelmiin.
3. Mihin kaikkeen riski voi lauettessaan vaikuttaa? Miten montaa ihmistä, työsuoritusta, konetta, asiakasta tai vaikkapa tuote-erää vahingon seuraukset koskettavat? Vahinkojen välilliset seuraukset ovat usein paljon suuremmat välittömästi seuraava vahinko. Esimerkiksi tietokoneen hajoaminen on pienimillään vain satojen eurojen vahinko, mutta seurauksena voi olla vaikkapa koko tilausten hoidon prosessin keskeytyminen.
Kun yrityksissä hahmotellaan, miten vahingot voitaisiin välttää, on syytä miettiä samalla mitä suojaksi on jo olemassa, ja kirjata ne samalla kyseisen riskin kohdalle.
1. Miten usein liiketoiminnassa tapahtuu asioita, jotka mahdollisesti vaikuttavat liiketoimintaan? Liittyykö tilanteisiin seikkoja, jotka edesauttavat riskitilanteiden syntyä? Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi väsymys, kiire, huonot olosuhteet tai vaikeasti käytettävät laitteet. Myös kilpailutilanne, muutokset myynnissä ja yleinen taloudellinen tilanne vaikuttavat riskitilanteen todennäköisyyteen. Eikä digitaalisen tiedonvälityksen aikana voi koskaan vähätellä maineriskin mahdollisuutta. Jos riskitilanne voi syntyä, ellet “ole erityisen huolellinen”, se on liian todennäköinen.
2. Mitä riskitilanteesta normaalisti aiheutuu? Mikä on pahin mahdollinen seuraamus mitä riskin laukeamisesta voi tapahtua? Hyvinkin harmittomalta ja arkipäiväiseltä vaikuttavan sattuman seuraamukset saattavat kertyä ja kumuloitua hyvinkin vakaviksi. Vaikkapa pieni, hoitamaton maksuhäiriö voi pahimmillaan johtaa vuosien luotonsaantiongelmiin.
3. Mihin kaikkeen riski voi lauettessaan vaikuttaa? Miten montaa ihmistä, työsuoritusta, konetta, asiakasta tai vaikkapa tuote-erää vahingon seuraukset koskettavat? Vahinkojen välilliset seuraukset ovat usein paljon suuremmat välittömästi seuraava vahinko. Esimerkiksi tietokoneen hajoaminen on pienimillään vain satojen eurojen vahinko, mutta seurauksena voi olla vaikkapa koko tilausten hoidon prosessin keskeytyminen.
Kun yrityksissä hahmotellaan, miten vahingot voitaisiin välttää, on syytä miettiä samalla mitä suojaksi on jo olemassa, ja kirjata ne samalla kyseisen riskin kohdalle.
