Riskien tunnistamisessa yhteistyö organisaation eri tahojen ja toimijoiden välillä on ensiarvoisen tärkeää, mutta jotta tämä yhteistyö saadaan kantamaan hedelmää, on syytä varmistaa, että tämä tarkastelu on kattavaa ja ennen kaikkea järjestelmällistä.

Monet asiantuntijat ovat kehittäneet riskien tunnistamisen tueksi useita erilaisia menettelytapoja ja välineitä.

On hyvin tavallista, että riskien tunnistaminen aloitetaan karkeilla kartoitusmenetelmillä, joiden tarkoitus on luoda kokonaiskuva yrityksen tilanteesta ja paikallistaa ne riskialueet joiden kehittämiseen tähdätään seuraavissa vaiheissa yksityiskohtaisimmilla metodeilla. Näin riskien tunnistamisen prosessi etenee yleisestä kohti yksityiskohtaisempaa.

On kuitenkin tärkeää aika ajoin arvioida kokonaistilanne uudelleen ensimmäisessä vaiheessa käytetyllä karkealla kartoitusmetodilla.

Tarkistuslistoissa on lueteltu tyypillisiä riskejä. Niiden avulla voidaan miettiä koskettaako kyseinen riski oman yrityksen toimintaa. Erilaisia valmiita tarkistuslistoja löytyy muun muassa vakuutusyhtiöiden julkaisuista. Esimerkiksi työpaikan paloriskiä voidaan selvittää tarkistuslistalla, jolla käydään läpi erilaiset riskin aiheuttajat: esimerkiksi materiaalien syttymisherkkyys, varastointi, mahdolliset sytytyslähteet, sammutuskalusto ja pelastumistiet ovat tämänkaltaiselta tarkistuslistalta mahdollisesti löytyviä riskiesimerkkejä.

Riskianalyysimenetelmillä voidaan riskejä tunnistettaessa ottaa huomioon monia luonteeltaan erilaisia tekijöitä, ja yksityiskohtaisesti tarkastella niiden välisiä riippuvuussuhteita.

Analyysissä tarkasteltava kohde jaotellaan yleensä pieniin osiin ja riskejä tunnistetaan osakohtaisesti. Usein tunnistuksessa käytetään apuna tarkistuslistoja tai avainsanaluetteloita. Esimerkiksi yrityksen haavoittuvaisuuksia voidaan tarkastella piirtämällä yrityksen liiketoimintaverkosto. Tällaisesta verkostosta nähdään riippuvuudet rahoittajista, alihankkijoista ja muista yhteistyökumppaneista.

Riskejä voidaan tunnistaa kysymällä, mitä tapahtuu, jos yksi lenkki tässä verkostossa pettää.

Organisaation omien riskien tunnistamiseksi on ehdottoman tärkeää hankkia myös tietoa ja käytännön esimerkkejä riskien tarkastelun pohjaksi. On hyvin todennäköistä, että monet riskit ovat toteutuneet aiemmin joko omassa organisaatiossa tai muualla. Tämä prosessi on tietysti aivan tavallista liiketoimintaosaamista ja oleellinen osa liiketoimintaympäristöön liittyvää tietoa, ja siksi se näytteleekin tärkeää osaa riskien tunnistamisessa. Kokemustietoa löytyy myös muilta toimijoilta. Etenkin viranomaisilla, mutta myös asiantuntijoilla ja vakuutusyhtiöllä on hyvin kattavaa kokemustietoa riskeistä.

Tiedon kerääminen omassa yrityksessä toteutuneista, ja erityisesti myös läheltä piti -tapauksista on ensiarvoisen tärkeää. Ei riitä, että asia saatetaan kaikkien tietoisuuteen vaan se on myös järjestelmällisesti otettava käsittelyyn. Pienetkin vahingot ja läheltä piti-tapaukset tulee selvittää, sillä toisenlaisissa olosuhteissa seuraukset olisivat voineet olla vakavat.
On tietysti täysin luonnollinen reaktio jättää varsinkin läheltä piti -tilanteet, ja toisinaan myös realisoituneet riskit huomiotta - epäonnistumisten muistelu ei ole koskaan kaikkein mielekkäintä puuhaa, mutta tiedon kerääminen sattumien syistä auttaa hyödyntämään niitä tulevien tilanteiden välttämisessä.

Pienet ongelmat johtuvat usein tismalleen samoista syistä kuin suuretkin. Tarkastelemalla pieniä ongelmia ja selvittämällä niiden syitä voidaan löytää vakavienkin ongelmien ja riskien syitä ja torjua nämä ennakolta.

Kun riskit on tunnistettu, sitä seuraa luontevasti riskien arvioiminen. Jos riskit on tunnistettu modernin riskienhallintapalvelun avulla, arvioiminen käy helposti ja näppärästi samassa palvelussa.