Työturvallisuuden merkitystä ei voi vähätellä. Yksittäisen työntekijän kannalta turvallisten työolojen varmistaminen on erityisen tärkeää, ja humanitäärisen näkökulman lisäksi jo työsuojelulakiteknisistä syistä sen merkitys kaiken kokoisille organisaatiolle on jatkuvassa kasvussa. Työturvallisuuden kehittäminen on tiettyjen toimijoiden täyspäiväinen työnkuva ja tämä käy järkeen, sillä osa-alueella riittää kehitettävää. Tässä tekstissä nostamme esille muutamia yksinkertaisia ja käytännönläheisiä vinkkejä työturvallisuuden parantamiseen.
1. Tee kirjallinen suunnitelma.
Kaiken tuloksiin systemaattisesti tähtäävän kehitystyön tulee perustua tavoitteisiin. Tavoitteiden asettaminen on oma haastava tehtävänsä, joka vaatii varsinkin johdolta ymmärrystä ja ajantasaista tietoa vallitsevasta tilanteesta. Varsinkin työturvallisuuden parantamiseen tähtäävien tavoitteiden tulee olla myös työntekijöiden tiedossa.
Se, miten tavoitteisiin päästään onkin sitten oma lukunsa. Menetelmiä on niin monia kuin on asetettuja tavoitteitakin, eikä kaikista pysty välttämättä ennalta sanomaan, kuinka hyvin ne toimivat. Siitä voi kuitenkin olla varma, että matkalla kohti tavoitteita tulee vastaan enemmän tai vähemmän odottamattomia vastoinkäymisiä.
Suunnitelmallinen lähestymistapa auttaa ennakoimaan työturvallisuuden parantamiseen liittyvä haasteita ja myös vastaamaan niihin. Suunnitelmat on ehdottoman tärkeää tehdä kirjallisesti ja niiden tekemiseen kannattaa käyttää tarkkaa harkintaa. Liian hätäisesti tai ainoastaan puheen tasolla tehdyillä suunnitelmilla on taipumus venyä ja vanua, eikä tuloksena ole ainakaan saavutetut tavoitteet. Erityisesti työturvallisuus on liian tärkeä aihe, jotta sille ei annettaisi sen ansaitsemaa huomiota ja aikaa.
Hyvä, tuloksia tuottava kirjallinen suunnitelma onnistuu parhaiten kun se perustetaan täsmälliselle ja ajantasaiselle tilannekuvalle. Siihen kannattaa kirjata tavoitteiden lisäksi myös keinot, joilla tavoitteisiin pyritään pääsemään. Keinojen lisäksi kirjalliseen suunnitelmaan on fiksua sisällyttää myös tavoitteiden saavuttamiselle asetettu tavoiteaika, tai vähintään aikavälit joilla välitavoitteiden toteutumista seurataan. Tämän vuoksi Granitessa on mahdollista laajasti hyödyntää erilaisia määräpäiväkenttiä, notifikaatiosähköposteja ja muistutuksia keskeneräisistä ja toimenpiteitä odottavista riskeistä ja kontrolleista.
2. Sitouta työntekijät työturvallisuuden kehittämiseen ja tavoitteisiin.
Riittävät resurssit kuuluvat jokaisen kehitystyötä tekevän toivelistaan. Toiminnan optimoinnilla ja oikealla asenteella voidaan saada ihmeitä aikaan, mutta aikaa tuntuu olevan aina rajallisesti. Yksi ihminen ei pysty kaikkeen, eivätkä erilaiset toimikunnat ja työryhmät, joiden vastuulle työturvallisuuden kehittäminen yleensä kuuluu, kykene yksistään korvaamaan vanhoja ja totuttuja toimintamalleja. Työntekijät ovat yllättävän usein ylen katsottu voimavara. Resurssiviisas kehittäminen vaatii, ettei työntekijöiden tarjoamaa tukea haaskata työturvallisuuden parantamisessa.
Työturvallisuus koskee kaikkia, joten motivaation sen kehittämiseen voisi helposti olettaa olevan hyvin korkealla. Käytäntö on kuitenkin osoittanut ettei näin kuitenkaan aina ole. Toisille työturvallisuus ja sen tärkeys on itsestään selvä asia, kun toiset viittaavat sille kintaalla heti kättelyssä. Muutosvastarinta, asenneongelmat ja ennakkoluulot eivät tee kehitystyöstä yhtään helpompaa.
Varsinkin systemaattiselle kehitykselle välttämätön seuranta saattaa nostaa monien karvat pystyyn. Asennevikaisen näkövinkkelistä seuranta näyttää silkalta kiusanteolta ja kyttäämiseltä. Avoimuus auttaa muutosvastarintaan. Työntekijöiden sitouttaminen työturvallisuuden kehittämiseen ja tavoitteisiin vaatii määrätietoisuutta, mutta ennen kaikkea avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
Työturvallisuus asettaa kaikki samalle viivalle. Siksi on tärkeää, että kaikilla on mahdollista oppia toisten tekemisestä ja esimerkeistä. Avoin ja läpinäkyvä työturvallisuuden parantaminen vaatii kuitenkin useimmissa tapauksissa tuekseen oikeat, parempia toimintamalleja luovat työkalut, joita on helppo käyttää.
3. Tee säännöllisiä riskiarviointeja.
Tilannekuvan ajantasaisuus vaikuttaa paljon työturvallisuuden kehitysmahdollisuuksiin. Työturvallisuus on suoranainen oppikirjaesimerkki tiedolla johtamisen tärkeydestä. Työturvallisuuden kehittäminen ei ole mahdollista, jos vallitseva tilannekuva perustuu arvauksille, olivat ne sitten kuinka valistuneita hyvänsä.
Kaikki työturvallisuuden paranemisen tiellä seisovat haasteet ja pulmat eivät ole saman arvoisia. Toiset vaikuttavat enemmän kuin toiset, ja jotkin saattavat vaikuttaa pintapuolisesti jopa harmittomilta – kunnes on liian myöhäistä korjata tilannetta. Toisinaan kehityshaasteiden sekaan on hukkunut myös joukko uusia mahdollisuuksia, joista on mahdotonta ottaa hyötyä irti, jos niiden olemassaolokin on mysteeri. Ajantasainen tilannekuva mahdollistaa kaikkein kriittisimpien kohteiden tunnistamisen ja kehitystoimenpiteiden kohdentamisen juuri niille. Tilannekuvan luominen puolestaan vaatii, että työn vaarojen ja riskien tunnistaminen ja arvioiminen on säännöllistä, systemaattista ja yhteismitallista.
Tosimaailmassa tilanteet elävät ja muuttuvat jatkuvasti, joten kertaratkaisuista on iloa ja apua vain hetkellisesti. Siksi organisaatioiden tulisi panostaa kestäviin ratkaisuihin ja kokonaisiin toimintamalleihin, joiden tarkoituksena on tehdä työturvallisuudesta jatkuvasti arvioitavaa, seurattavaa ja parannettavaa päivittäistä toimintaa. Esimerkiksi riskienhallinnan vuosikello on hyvä työkalu, jota voi hyödyntää myös työturvallisuuden parantamisen selkärankana.
4. Tee turvakierroksista säännöllinen toimintamalli.
Työturvallisuus paranee käytännön teoilla. Tuloksekas työturvallisuuden kehittäminen perustuu päätelmiin, jotka vaativat jatkuvasti päivittyvää tietoa kentältä, sieltä mistä suurimmat työturvallisuushaasteet kumpuavat.
Yksikään turvallisuuspäällikkö tai työturvallisuudesta muuten vastaava henkilö ei kykene omin avuin keräämään kaikkea työturvallisuuden kehittämisessä tarvittavaa tietoa työpöytänsä takaa. Säännölliset turvakierrokset ovat hyvin käytännönläheinen ratkaisu työturvallisuuden kehittämistä rasittavan tietovajeen ja kuolleiden kulmien korjaamiseksi. Ilman säännöllisiä turvakierroksia, joiden aikana organisaation turvallisuus arvioidaan systemaattisesti, ei organisaation turvallisuuskulttuurilla ole sopivaa kasvualustaa.
Turvakierroksien avulla työpaikan, yksittäisten työpisteiden, työympäristön ja työtapojen turvallisuuden arvioiminen onnistuu varmuudella niissä olosuhteissa, joissa riskejä esiintyy. Näin kriittinen työturvallisuustieto saadaan päätöksenteon tueksi ja työturvallisuutta uhkaavat riskit ja vaarat arvioitua, vastuutettua ja hallintaan. Säännölliset, toimitiloissa fyysisesti suoritettavat turvakierrokset pitävät lisäksi asiat työntekijöiden tuoreessa muistissa ja konkretisoivat mahdollisia vaaroja eri tavalla, kuin teorian tasolla arvioituna.
5. Luovu Excelistä.
Huomattavan monet organisaatio käyttävät työturvallisuutensa kehittämiseen Exceliä tai jotain muuta vastaavanlaista taulukkolaskentaohjelmistoa. Osaavissa käsissä nämä työkalut taipuvat tietysti moneen, mutta työturvallisuuden kehittämiseen niiden ominaisuudet eivät yksinkertaisesti riitä. Vaikka työturvallisuuteen liittyviä riskejä ja mahdollisia toimenpiteitä niiden minimoimiseksi onkin mahdollista kirjata myös yksinkertaiseen taulukkomuotoon, niin esimerkiksi vastuutus, seuranta ja toimien säännöllistäminen on huomattavasti helpompaa ja tehokkaampaa tarkoitukseen sopivalla työkalulla.
Tiedon kerääminen, ylläpito ja päivittäminen ovat taulukko-ohjelmien suurimmat kompastuskivet. Tiedot ovat vain hetkellisesti ajan tasalla, niiden saatavuudesta puhumattakaan. Hyvin nopeasti eri versioiden lukumäärä kasvaa täysin käsittelemättömäksi ja kaikki tiedon päivittäminen on manuaalista työtä, johon kuluvan ajan voisi käyttää tehokkaammin ja tuloksekkaamminkin. Työntekijöiden osallistamisesta voidaan vain unelmoida.
Miksi työturvallisuutta kannattaa parantaa?
Työturvallisuus on tavalla tai toisella tuttu asia jokaiselle. Monille se on kuitenkin lähinnä ärsyttävä itsestäänselvyys, jota käsitellään mieluiten vain pakon edessä. Ikävä kyllä näin toimittaessa menetetään kaikki ne pitkäjänteiset kilpailuedut, joita turvallisuuskulttuurin ylläpitäminen organisaatiolle mahdollistaa.
Kun työturvallisuudesta pidetään asiaan kuuluvalla tavalla huolta, se ylläpitää myös organisaation toimintavarmuutta. Heikko tai puutteellinen työturvallisuustilanne johtaa nopeasti organisaation toimintakykyä kuormittaviin poissaoloihin ja työkykyvajeeseen. Kaikkein räikeimmistä työturvallisuuspulmista on tuloksena jopa sakkoja.
Organisaatioissa, joissa vallitsee kehittyvä turvallisuuskulttuuri ja työturvallisuudesta pidetään huolta ennakoiden, myös työntekijät ovat tuotteliaampia. Turvallisessa työympäristössä työ on tehokasta, mutta myös vähemmän stressaavaa ja kuormittavaa. Työturvallisuuteen ja työturvallisuuden kehittämiseen panostaminen parantaa organisaation mainetta myös työnantajamarkkinoilla ja muiden sidosryhmien keskuudessa.
Julkaistu 14.2.2021