Miksi riskienhallinta koetaan monissa kunnissa ja kaupungeissa usein enemmänkin pakkopullana kuin tehokkaana päätöksenteon työkaluna, vaikka riskienhallinta on noussut keskeiseksi osaksi myös kuntien ja kaupunkien päätöksentekoa? Kuntien tehokkaalla riskienhallinnalla vastataan kuntalain asettamiin vaatimuksiin ja varmistetaan asukkaiden turvallisuus sekä kestävä kehitys.
Pakkopullaa vai tarpeellista strategiaa?
Liian usein riskienhallintaa lähestytään ainoastaan siksi, että se on kuntalain vaatimus tai yksittäisen asiantuntijan päähänpinttymä. Tämä johtaa helposti siihen, että organisaation riskienhallinta jää pintapuoliseksi ja vain välttämättömimmät riskit tunnistetaan ja hallitaan. Vaikka näin vastataan vaatimuksiin ja velvoitteisiin, nämä pintapuoliset lähestymistavat jättävät huomioimatta ne toimintaa kohtaavat kriittisimmät ja syvällisemmät riskit, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi kunnan toimintaan ja asukkaiden hyvinvointiin niin pitkällä kuin lyhyelläkin tähtäimellä.
Mahdollisuudet ja hyödyt laajemmasta riskienhallinnasta
Kuntiin kohdistuu osittain erilaisia velvoitteita ja esimerkiksi taloudellisia paineita kuin yksityisiin organisaatioihin. Kun riskienhallintaan suhtaudutaan strategisena työkaluna eikä vain pakollisena velvoitteena, kunnille avautuu mahdollisuuksia niin omien voimavarojensa tunnistamiseksi kuin käytettävissä olevien resurssien maksimoimiseksi. Laajempi riskienhallinta mahdollistaa syvällisemmän riskien tunnistamisen, analysoinnin ja hallinnan. Ilman systemaattista ja analyyttista riskienhallintaa kunnat jäävät paitsi mahdollisuuksista kehittää toimintaansa ja tarjota parempia palveluita asukkailleen, sekä riskeeraavat samalla toimintansa jatkuvuuden.
Johtamisen rooli ja ajantasaisen tiedon merkitys
Kun johto ei saa riittävästi ajantasaista tietoa siitä, mitä organisaatiossa tapahtuu, riskienhallinnan tehokkuus heikkenee merkittävästi. Ilman ajantasaista tietoa ja kokonaisvaltaista riskikuvaa toimintaa ohjaavat strategiat jäävät helposti puutteellisiksi, ohjaustoimenpiteet tehottomiksi ja asetetut tavoitteet saavuttamatta. Kunnilla on hallittavinaan laajoja kokonaisuuksia erilaisia palveluita ja velvoitteita, jolloin tehokkaan tilannekuvan merkitys korostuu entisestään.
Kuntien ja kaupunkien riskienhallinta tulisikin nähdä pelkän velvoitteen sijaan mahdollisuutena. Johtamisen rooli tiedon saannissa ja sen tehokkaassa hyödyntämisessä on ratkaisevan tärkeää varmistaessa, että riskienhallinta on tehokasta ja että tavoitteisiin voidaan todella päästä. Näin riskienhallinta muuttuu pelkästä velvoitteesta kunnan menestyksen ja asukkaiden hyvinvoinnin kulmakiveksi.
On myös erityisen tärkeää, että juuri kuntien johdolla on käytettävissään ajantasaisesti ja selkeässä muodossa riskidataa kuntaa koskevista riskeistä ja mahdollisuuksista. Tässä auttavat hyvät riskienhallintasuunnitelmat, jalkautus ja raportointi, sekä yhtenäiset työkalut riskienhallinnan toteuttamiseen käytännön tasolla.
Strateginen riskienhallinta ja kestävä päätöksenteko
Hyvä riskienhallinta antaa kunnalle edellytykset tarkastella uhkiaan ja mahdollisuuksiaan strategisesti sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Yksi kuntien suurimmista haasteista on löytää sellaiset ratkaisut, jotka palvelevat nyt, mutta tukevat myös tulevaisuutta. Laajempi näkemys riskienhallinnasta auttaa kartoittamaan potentiaaliset uhat ja mahdollisuudet, joiden huomioiminen päätöksenteossa voi merkittävästi vaikuttaa kunnan menestykseen ja asukkaiden hyvinvointiin nyt ja huomenna.
Kuntien ja kaupunkien riskienhallinnan tulisi olla strateginen työkalu, joka auttaa kunnan kehittämisessä ja tarjoaa tietopohjaa informoidulle päätöksenteolle. Kun riskienhallinta nähdään mahdollisuutena kehitykselle eikä vain velvoitteena, se muuttuu kunnan menestyksen välttämättömäksi tekijäksi.
Tuloksia käytännön riskienhallinnasta
Kun haluat tietää miten riskienhallinta tuodaan osaksi liiketoiminnan strategiaa ja tulosohjausta käytännön tasolla, osallistu Graniten veloituksettomaan riskienhallintawebinaarin. Varaa paikkasi täällä!
Julkaistu 15.12.2023