Resilienssin rakennuspalikat

Resilientillä yrityksellä on suurempi todennäköisyys menestyä

Liiketoimintaympäristön epävakaus ja muutosherkkyys puhuttavat. Olosuhteet näyttäytyvät epävarmoina, monimutkaisina ja epäselvinä, mikä haastaa tekemisen tavat ja normit niin käytännön työssä kuin päätöksenteossakin. Epävakauden aika on tuonut resilienssin osaksi lähes jokaista keskustelua. Organisaation resilienssi on myös riskienhallinnan keskiössä, kun pyritään systemaattisesti rakentamaan ja kehittämään kykyä selviytyä ja saavuttaa tavoitteet.

Resilienssi on kykyä toimia yllättävän tilanteen tullen

Resilienssiä on yksinkertaisinta ajatella neljän osa-alueen kautta:

1. Joustavuus

Joustavuus osana organisaation resilienssiä tarkoittaa sen kykyä mukautua muuttuviin olosuhteisiin sekä reagoida nopeasti ja tehokkaasti erilaisiin häiriöihin. Tästä esimerkki on toimitusketjun joustavuus. Kankeat toimitusketjut eivät kykene vastaamaan niitä uhkaaviin riskeihin ja vaarantavat liiketoiminnan arvontuoton ja palvelulupaukset.

2. Valmius

Resilienssiin kuuluu myös yrityksen valmius ennakoida ja varautua mahdollisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Häiriötilanteiden ennakointia on esimerkiksi jatkuvuussuunnitelmien luominen ja kehittäminen, mutta myös niiden testaaminen ja harjoittelu, sekä niistä tiedottaminen.

3. Palautumiskyky

Kyky palautua häiriöiden jälkeen nopeasti ja tehokkaasti alkuperäiseen tai parempaan tilaan on kriittinen osa organisaation resilienssiä. Resilienssin kehityskohteita voivat tältä osin olla esimerkiksi organisaation kyvykkyys liiketoimintaprosessien, teknologian ja muiden resurssien nopeaan palautumiseen häiriön jälkeen.

4. Oppiminen

Resilienssiä on myös yrityksen kyky oppia häiriöistä ja niiden hallinnasta, jotta voidaan parantaa valmiutta ja kestävyyttä tulevissa häiriötilanteissa. Tämä voi sisältää jatkuvan parantamisen prosesseja, kuten toiminnan analysointia, palautteen keräämistä ja parhaiden käytäntöjen jakamista organisaation sisällä.

Eräs yleinen tapa rakentaa resilienssiä riskienhallinnan keinoin on kolmea puolustuslinjaa mukaileva riskienhallinta. Idea on yksinkertainen: jokaisessa organisaatiossa on kolme puolustuslinjaa, joissa kaikissa on omat tekijänsä ja heille kuuluvat tehtävät ja vastuut. Jokainen taso keskittyy eri käytännön näkökulmiin, mutta yhdessä ne muodostavat kokonaisvaltaisen lähestymistavan, joka vahvistaa yrityksen kykyä selviytyä erilaisista riskeistä ja haasteista, kasvattaen resilienssiä.

Operatiivisten riskien hallinta – Parantaa yrityksen kykyä reagoida nopeasti ja tehokkaasti operatiivisiin häiriöihin ja haasteisiin.

Enterprise Risk Management (ERM) – ERM kehittää yrityksen resilienssiä tarjoamalla laaja-alaisen ja koko yrityksen kattavan näkökulman riskienhallintaan. Tämä auttaa ymmärtämään riskejä kokonaisuutena ja varmistamaan, että eri regioonien ja funktioiden riskienhallintatoimenpiteet tukevat toisiaan.

Strategisten riskien hallinta – Vahvistaa yrityksen kykyä ennakoida ja reagoida toimintaympäristön muutoksiin, auttaa tunnistamaan uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita sekä parantaa päätöksenteon joustavuutta ja strategioiden mukautumiskykyä. Nämä vahvistavat yrityksen resilienssiä pitkällä aikavälillä.

Resilienssin rakennuspalikat

Riskienhallinnan lisäksi resilienssiin kuuluu kaksi suurta elementtiä: kriisinhallinta ja jatkuvuudenhallinta.
Kun riskienhallinnassa tunnistetaan jokin iso riski, siitä tehdään parhaimmillaan analyysi, jonka mukaan toteutetaan kriisinhallinta. Kriisinhallinnassa on tavoitteena taktisesti vastata toteutuneeseen riskiin. Kriisinhallinnan jälkeen palataan normaaliin toimintaan liiketoiminnan jatkuvuuden hallinnan avulla.