Riskienhallinta mielletään usein arkiseksi velvollisuudeksi: riskejä kirjataan ja hallitaan, jotta toiminta ei häiriinny. Elokuun webinaarissa Graniten Teppo Kattilakoski ja Janne Viljamaa korostivat, että todellinen arvo syntyy vasta silloin, kun riskienhallinta on osa organisaation strategista suunnittelua. Strateginen riskienhallinta ei ole päälle liimattu prosessi, vaan keino varmistaa tavoitteiden toteutuminen ja tunnistaa mahdollisuuksia ennen kilpailijoita.
Viljamaa kiteytti näkemyksen osuvasti: “Riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa tavoitteiden saavuttaminen. Jos katsomme vain vuoden tai kahden aikajänteellä, jää moni olennainen muutos huomaamatta. Strategisella puolella tarkastellaan useamman vuoden päähän, jolloin riskit ja mahdollisuudet näyttäytyvät aivan eri tavalla.”
Strategisten riskien pitäisi olla tuttuja aiheita jo vuosia ennen varsinaista päätöksentekoa.
Mitä on strateginen riskienhallinta?
Strateginen riskienhallinta tarkoittaa riskien ja mahdollisuuksien käsittelyä nimenomaan pitkän aikavälin tavoitteiden näkökulmasta. Se eroaa operatiivisesta riskienhallinnasta kahdella tavalla:
- Aikajänne: Operatiivisissa riskeissä katsotaan usein 1–2 vuotta eteenpäin, strategisissa riskeissä 3–5 vuotta tai enemmän.
- Käsittelytapa: Operatiivisia riskejä hallitaan usein yksityiskohtaisilla kontrolleilla. Strategisissa riskeissä korostuvat seuranta, keskustelu ja skenaarioiden rakentaminen.
Kattilakoski tunnisti ilmiön, johon moni riskienhallinnan ammattilainen samaistuu: “Meillä ainakin kävi niin, että operatiivinen puoli alkoi dominoida kokonaisuutta. Strateginen taso jäi liian vähälle huomiolle. On helppoa uppoutua päivittäisiin riskeihin, mutta vaikeampaa pysähtyä arvioimaan, miten toimintaympäristön murrokset muuttavat tavoitteita.”
Juuri tämä tulevaisuuten katsominen erottaa strategisen riskienhallinnan muista. Ilman sitä organisaatiot altistuvat kahdelle merkittävälle riskille: tavoitteiden epäonnistumiselle (strategia ei kestä odottamattomia muutoksia), ja mahdollisuuksien menettämiselle (signaalit ympäristön murroksista jäävät huomaamatta).
Näin integroit riskienhallinnan osaksi strategiatyötä
Riskienhallinta tukee strategiaa vain, jos se kulkee mukana koko prosessin läpi, aina strategian määrittelystä sen toteutukseen ja seurantaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita raskasta paperityötä, vaan ennen kaikkea jatkuvaa dialogia.
Käytännössä integraatio alkaa siitä, että jokaiselle strategiselle tavoitteelle arvioidaan siihen liittyvät epävarmuudet. Jo suunnitteluvaiheessa tehdään “sanity check”: ovatko tavoitteet realistisia suhteessa tunnistettuihin riskeihin ja mahdollisuuksiin?
Kattilakosken sanoin: “Jos päätöksenteossa tulee vastaan riski, jota ei ole ennakoitu, ollaan jo myöhässä. Strategisten riskien pitäisi olla tuttuja aiheita jo vuosia ennen varsinaista päätöksentekoa.”
Tämän jälkeen strategisen riskienhallinnan rooli muuttuu seurannaksi ja keskusteluksi. Kaikkia riskejä ei tarvitse käydä jokaisessa kokouksessa läpi. Usein on tehokkaampaa nostaa esiin yksi teema ja käsitellä sitä perusteellisesti. Näin syntyy vähitellen yhteinen ymmärrys, joka kantaa päätöksenteossa.
Lisäksi riskien ja mahdollisuuksien dokumentointi tuo johdon toimintaan läpinäkyvyyttä. Hallitus ei enää ole toimitusjohtajan suullisen vakuuttelun varassa, vaan saa faktapohjaisen näkymän siihen, mitä riskejä ja mahdollisuuksia on tunnistettu, miten niitä on käsitelty ja milloin niitä on viimeksi katselmoitu.
Tiivistetysti riskienhallinta tukee strategiaa vain, jos se kulkee mukana koko prosessin läpi:
- Strategian määrittelyvaiheessa: arvioidaan, ovatko suunnitellut tavoitteet realistisia suhteessa tunnistettuihin riskeihin ja mahdollisuuksiin.
- Strategian toteutuksessa: hallintatoimet ja priorisoinnit kirjataan osaksi suunnitelmia.
- Seurannassa ja päätöksenteossa: tärkeimpiä strategisia riskejä käsitellään hallituksessa ja johtoryhmissä säännöllisesti, usein yksittäisiä teemoja syventäen.
Työkaluja ja käytäntöjä strategisten riskien käsittelyyn
Webinaarissa esiteltiin konkreettisia käytäntöjä, joilla strateginen riskienhallinta tuodaan osaksi arkea. Yksi niistä on säännölliset katselmoinnit, joissa ei aina tehdä päätöksiä, vaan ennen kaikkea seurataan ja keskustellaan. Tämä itsessään on tärkeä toimenpide: pidemmän aikavälin riskit eivät useinkaan vaadi välittömiä kontrollitoimia, mutta ne vaativat jatkuvaa huomiota ja näkyvyyttä.
Toinen keskeinen käytäntö on mahdollisuuksien aktiivinen tunnistaminen. Monissa organisaatioissa riskirekisterissä on kymmeniä riskejä ja vain yksi mahdollisuus. Granite päätti kokeilla toisenlaista lähestymistapaa.
Kattilakoski kertoi: “Kun aloitimme strategisen riskienhallinnan mallilla, huomasimme heti, että mahdollisuudet nousivat aivan eri tavalla esiin. Meillä on nykyään käytössä 50–50-malli, jossa riskejä ja mahdollisuuksia käsitellään tasapainossa. Tämä pakottaa katsomaan asioita myös positiivisesta kulmasta.”
Lisäarvoa tuo myös järjestelmien ja teknologian hyödyntäminen. Esimerkiksi pakollinen valinta riskin ja mahdollisuuden välillä on yksinkertainen, mutta tehokas keino ohjata keskustelua oikeaan suuntaan.
Lisäksi tekoäly voi tuoda yllättäviä näkökulmia. Viljamaa huomautti: “Kun pyysimme tekoälyltä riski-indikaattoreita, se ehdotti asioita, joita emme itse olisi tulleet ajatelleeksi, esimerkiksi kilpailijoiden tuotelanseeraukset. Tämä avasi silmät katsomaan toimintaympäristöä uudesta kulmasta.”
Johtopäätös: kilpailuetua pitkäjänteisestä työstä
Strateginen riskienhallinta ei ole standardien pakottamaa velvoitetta. Kukaan ei määrää organisaatioita tunnistamaan strategisia riskejä ja mahdollisuuksia. Ne, jotka niin tekevät, hakevat siitä aidosti hyötyä. Hyötyjä on monia: resilienssi, kyky reagoida muutoksiin nopeammin ja ennen kaikkea parempi päätöksenteko.
Keskeiset opit webinaarista voidaan tiivistää kolmeen kohtaan:
- strategiset riskit ja mahdollisuudet on tunnistettava hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa
- seuranta ja keskustelu ovat yhtä tärkeitä kuin konkreettiset hallintatoimet
- riskejä kannattaa tarkastella rinnakkain mahdollisuuksien kanssa
Strategisen riskienhallinnan avulla organisaatio voi turvata tavoitteensa, tehdä fiksumpia valintoja ja rakentaa kestävää kilpailuetua. Tutustu Graniten Strategisten riskien ja mahdollisuuksien hallinta -työkaluun tästä.
Julkaistu 3.9.2025