Tekoäly ei ole ainoastaan triviaalia pikkunäpertelyä, vaan sillä voidaan tulevaisuudessa aidosti vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan, liikenteenohjaukseen, merenkulun turvallisuuden parantamiseen tai erinäisten julkisten pakollisten yhteiskuntatoimintojen optimointiin. Myös riskienhallinnassa tekoäly tulee lähitulevaisuudessa näyttelemään yhä suurempaa roolia. Katso täältä, miten helmikuun webinaarimme asiantuntijavieras ja Suomen johtava AI-strategisti Timo Savolainen näkee tekoälyn hyödyntämisen kilpailuetuna.
Muutaman viime vuoden aikana on tekoälyn osalta todistettu merkittävää kehitystä. Mitä aikaisemmin organisaatioissa aletaan opetella tekoälyn käyttöä, sitä paremmin on vielä mahdollista hypätä aallon harjalle. Tekoälyä pystytään valjastamaan käyttöön niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Graniten vuotuiseen State of Risk Management Finland -kyselytutkimukseen saatujen vastausten perusteella tekoälyä hyödynnetään riskienhallinnassa jo esimerkiksi riskien tunnistamiseen, riskidatan analysoimiseen ja erilaisten raporttien tuottamiseen.
Yritykset voidaan jakaa tekoälyn osalta kahtia – AI-natiiveihin, sekä siirtymävaiheessa oleviin perinteisempiin yrityksiin. AI-natiiveilla tarkoitetaan tekoälyn aikakaudella syntyneitä yrityksiä, joilla toiminta perustuu tekoälyn hyödyntämiselle, ja joilla aikakautta ja toimintaperiaatteita aikaa ennen tekoälyä ei ole. Siirtymävaiheen yritysten on puolestaan muutettava aikaisempia toimintatapojaan ja sulautettava AI-toiminnot osaksi totuttuja käytäntöjä, mikä tuo omat hallinnolliset ja operatiiviset haasteensa. Organisaatiot ovat lähtökohtaisesti hyvin erilaisessa asemassa, mitä tulee tekoälyn hyödyntämiseen ja sen mahdollisuuksien tunnistamiseen.
Tekoälyllä kilpailuetua
On mahdotonta ajatella, etteikö kaikkien yritysten ja organisaatioiden olisi lähdettävä jossakin vaiheessa mukaan tekoälyn aikakauteen. Turingin koneesta alkunsa saanut tietokonemallien kehitys oli 2000-luvun alkuun asti verkkaista, kun asiaa tarkastellaan koko teknisen historian kaarella tähän päivään asti, ja erityisesti vuosituhannen vaihteen jälkeen teknologinen kehitys on ottanut pitkiä harppauksia eteenpäin. Lähes kaikki on saatavissa tänä päivänä digitaalisessa muodossa. Yhteystietona sähköposti on vakiintunut ja ilman tietokonetta tai älypuhelinta arki on hankalaa.
Kilpailuetu AI:n kautta syntyy ennen kaikkea siitä, että osaava henkilöstö pystyy hyödyntämään tekoälyä täyteen potentiaaliinsa. Tarkoitus ei ole korvata henkilöstöä roboteilla ja automaatiolla, vaan etumatkaa muihin yrityksiin on mahdollista saada optimoimalla työtehokkuus ja esimerkiksi kerätyn hyödynnettävän tiedon määrä. Tietoa on mahdollista yhdistellä laajemmin ja nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, ja käytettävissä olevat työtunnit voidaan paremmin kohdentaa ihmisen harkintaa ja osaamista vaativiin tehtäviin.
Riskienhallinnassa tekoälyä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi automaattisiin ehdotuksiin toimialaa koskevista riskeistä tai niiden hallintakeinoista. Riskidatan perusteella liiketoimintaennusteiden tekeminen ja erilaisten syy- seuraussuhteiden muodostaminen on mahdollista ja riskidatan pureskelua voidaan automatisoida.
Vaikka esimerkiksi julkisen puolen toimijoiden ei tarvitsisi ajatella AI- toimintojen hyödyntämistä suoraan kilpailuedun kannalta, on sekä asiakasluottamusta ja -kokemusta että tehokkuutta mahdollista parantaa AI:n avulla. Tämä voi olla vastaus esimerkiksi sote-alan resurssipulaan tai erilaisiin ilmaston- ja luonnonsuojelun tukitoimiin. Kun riskejä ja mahdollisuuksia pystytään tunnistamaan ja analysoimaan laajemmin kuin yksittäisen asiantuntijan tai työryhmän resursseilla, pystytään kilpailuedun kannalta kohdentamaan toimet sinne, missä niistä on eniten hyötyä.
Riskejä vai mahdollisuuksia – Tekoälyn monet värit
EU:n laajuinen tekoälysäädös eli EU AI Act on hyvin uhkapainotteinen näkökulma tekoälyn hyödyntämiseen. Säädöksen tarkoitus on tarkoitus vaikuttaa siihen, miten tekoälyä kehitetään ja käytetään Euroopassa, jotta käyttäjille aiheutuisi tekoälysovelluksista mahdollisimman vähän haittoja, liittyivätpä ne terveyteen, turvallisuuteen, oikeuksiin tai ympäristöön. Tekoälysovelluksia arvioidaan säädöksessä niiden mahdollisten riskien kautta, jolloin jää huomioimatta mahdolliset hyödyt. Tekoälyä tulisikin tarkastella paitsi kriittisesti, myös avoimin mielin.
Tekoälysovelluksia on koulutettu sinne syötetyllä datalla, minkä vuoksi eri valmistajien ja tahojen ylläpitämien tekoälytoimintojen antamat vastaukset saattavat vaihdella. Dataa tulisikin tarkastella kriittisesti ja tiedon luotettavuutta arvioida, ja on tärkeää tunnistaa, millä materiaalilla käytettyä kielimallia on koulutettu. Erityisesti riskienhallinnassa esiintyviä haasteita tekoälyn käytölle on paitsi nämä tiedon saatavuuteen ja luotettavuuteen liittyvät seikat, myös tekoälyllä tuotetun tiedon hyödyntämisen läpinäkyvyys. Granitelle merkityksellinen näkökulma tekoälyn hyödyntämiseen on asiakasdatan luottamuksellisuus ja tietosuoja, joiden vuoksi on hyvin tarkkaa, mitä tietoja AI:lle voi ja kannattaa syöttää. Lue ja kuuntele lisää Graniten tulevista riskienhallintatyötä tukevista tekoälytoiminnoista täältä!
Haluatko keskustella asiantuntijamme kanssa siitä, millaisia mahdollisuuksia Graniten tulevat tekoälytoiminnot tarjoavat riskienhallintaan? Varaa aikasi täältä!
Julkaistu 17.2.2025