Työturvallisuuden merkitystä ei voi vähätellä. Se on erityisen tärkeää yksittäisille ihmisille, mutta alati kehittyvässä liiketoimintaympäristössä sen merkitys kaiken kokoisille organisaatiolle on jatkuvassa kasvussa. Monet miettivätkin ihan päätyönään miten työturvallisuutta olisi mahdollista parantaa. Tässä muutamia yksinkertaisia ja käytännönläheisiä vinkkejä työturvallisuuden parantamiseen, joita olemme kuulleet asiakkaidemme hyödyntävän työturvallisuuden kehittämisessä.
1. Tee kirjallinen suunnitelma
Kaiken tuloksiin systemaattisesti tähtäävä kehitystyön tulee perustua tavoitteisiin. Tavoitteiden asettaminen on oma vaativa tehtävänsä, joka vaatii varsinkin johdolta ymmärrystä ja ajantasaista tietoa vallitsevasta tilanteesta. Varsikin työturvallisuuden parantamiseen tähtäävien tavoitteiden tulee olla myös työn tekijöiden tiedossa. Tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta itsestään, tai niitä ei voi pitää hyvinä tavoitteina.
Se, miten tavoitteisiin päästään onkin sitten oma lukunsa. Keinoja menetelmiä on niin monia kuin on asetettuja tavoitteitakin, eikä kaikista pysty välttämättä ennakolta sanomaan, kuin hyvin ne toimivat. Siitä voi kuitenkin olla varma, että matkalla kohti tavoitteita tulee vastaan enemmän tai vähemmän odottamattomia vastoinkäymisiä.
Suunnitelmallinen lähestymistapa auttaa ennakoimaan myös työturvallisuuden parantamiseen liittyvä haasteita ja myös vastaamaan niihin. Suunnitelmat on ehdottoman tärkeää tehdä kirjallisesti ja niiden tekemiseen kannattaa käyttää tarkkaa harkintaa. Liian hätäisesti tai ainoastaan puheen tasolla tehdyillä suunnitelmilla on taipumus venyä ja vanua, eikä tuloksena ole ainakaan saavutetut tavoitteet. Erityisesti työturvallisuus on liian tärkeä aihe uhrattavaksi suunnittelemattomuuden alttarilla.
Hyvä ja tuloksia tuottava kirjallinen suunnitelma onnistuu parhaiten kun se perustetaan täsmälliselle ja ajantasaiselle tilannekuvalle. Siihen kannattaa kirjata tavoitteiden lisäksi myös keinot, joilla tavoitteisiin pyritään pääsemään. Keinojen lisäksi kirjalliseen suunnitelmaan on fiksua sisällyttää myös tavoitteiden saavuttamiselle asetettu tavoiteaika, tai vähintään aikavälit joilla välitavoitteiden toteutumista seurataan.
2. Sitouta työntekijät työturvallisuuden kehittämiseen ja tavoitteisiin
Riittävät resurssit kuuluvat aina jokaisen kehitystyötä tekevän toivelistaan. Toiminnan optimoinnilla ja oikealla asenteella voidaan saada ihmeitä aikaan, mutta varsinkin aikaa on aina rajatusti. Yksi ihminen ei pysty kaikkeen, eivätkä erilaiset toimikunnat, joiden vastuulle työturvallisuuden kehittäminen yleensä kuuluu, kykene yksistään korvaamaan vanhoja ja totuttuja toimintamalleja uusiin.
Työntekijät ovat yllättävän usein ylen katsottu voimavara, varsinkin työturvallisuuden kehittämisessä. Resurssiviisas kehittäminen vaatii kuitenkin, ettei työntekijöiden tarjoamaa tukea haaskata yöturvallisuuden parantamisessa. Työturvallisuus koskee kaikkia, joten motivaation sen kehittämiseen voisi helposti olettaa olevan hyvin korkealla. Käytäntö on kuitenkin osoittanut ettei näin kuitenkaan aina ole. Toisille työturvallisuus ja sen tärkeys on itsestään selvä asia, kun toiset viittaavat sille kintaalla heti kättelyssä. Muutosvastarinta ja asenneongelmat ja ennakkoluulot eivät tee kehitystyöstä yhtään helpompaa.
Varsinkin systemaattiselle kehitykselle välttämätön seuranta saattaa nostaa monien karvat pystyyn. Asennevikaisen näkövinkkelistä seuranta näyttää silkalta kiusanteolta ja kyttäämiseltä. Avoimuus auttaa muutosvastarintaan. Työntekijöiden sitouttaminen työturvallisuuden kehittämiseen ja tavoitteisiin vaatii määrätietoisuutta, mutta ennen kaikkea avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
Työturvallisuus asettaa kaikki samalle viivalle. Siksi on tärkeää, että kaikilla on mahdollista oppia toisten tekemisestä ja esimerkeistä. Avoin ja läpinäkyvä työturvallisuuden parantaminen vaatii kuitenkin useimmissa tapauksissa tuekseen oikeat, parempia toimintamalleja luovat työkalut.
3. Tee säännöllisiä riskiarviointeja
Tilannekuvan ajantasaisuus vaikuttaa arvaamattoman paljon työturvallisuuden kehitysmahdollisuuksiin. Työturvallisuus on suoranainen oppikirjaesimerkki tiedolla johtamisen tärkeydestä, eikä se onnistu kuin osittain ilman ajantasaista tietoa. Työturvallisuuden kehittäminen ei ole mahdollista, jos vallitseva tilannekuva perustuu arvauksille, olivat ne sitten kuinka valistuneita hyvänsä.
Kaikki työturvallisuuden paranemisen tiellä seisovat haasteet ja pulmat, eivät ole saman arvoisia. Toiset vaikuttavat enemmän kuin toiset, ja jotkin saattavat vaikuttaa pintapuolisin jopa harmittomilta – kunnes on liian myöhäistä korjata tilannetta. Toisinaan kehityshaasteiden sekaan on hukkunut myös koko joukko uusia mahdollisuuksia, joista on mahdotonta ottaa hyötyä irti, jos niiden olemassaolokin on mysteeri. Ajantasainen tilannekuva mahdollistaa kaikkein kriittisimpien kohteiden tunnistamisen ja kehitystoimenpiteiden kohdentamisen juuri niille. Sen luominen puolestaan vaatii, että työn vaarojen ja riskien tunnistaminen ja arvioiminen on säännöllistä, systemaattista ja yhteismitallista.
Tosimaailmassa tilanteet elävät ja muuttuvat jatkuvasti, joten kertaratkaisuista on iloa ja apua vain hetkellisesti. Tämä tulee ottaa huomioon työn riskejä arvioitaessa ja muistettava, että tilannetta tulee tarkastella aika ajoin uudestaan. Myös työturvallisuustilanteen parantamiseen tähtäävät toimenpiteet vaikuttavat, eli niiden eteneminen on ehdottomasti otettava osaksi säännöllisin väliajoin tehtäviä tilannekatsauksia ja uudelleenarviointeja. Esimerkiksi riskienhallinnan vuosikello on hyvä työkalu, jota voi hyödyntää myös työturvallisuuden parantamisen selkärankana.
4. Tee turvakierroksista säännöllinen toimintamalli
Työturvallisuus paranee käytännön teoilla, eikä sen ongelmia voi ratkaista kirjoituspöydän takaa, vaikka päätökset sieltä suunnalta aina saapuvatkin. Tuloksekas työturvallisuuden kehittäminen perustuu päätelmiin, jotka vaativat jatkuvasti päivittyvää tietoa kentältä, sieltä mistä suurimmat työturvallisuushaasteet kumpuavat.
Yksikään turvallisuuspäällikkö tai työturvallisuudesta muuten vastaava henkilö ei kykene omin avuin keräämään kaikkea työturvallisuuden kehittämisessä tarvittavaa tietoa. Säännölliset turvakierrokset ovat hyvin käytännönläheinen ratkaisu työturvallisuuden kehittämistä rasittavan tietovajeen ja kuolleiden kulmien korjaamiseksi. Ilman säännöllisiä turvakierroksia, joiden aikana organisaation turvallisuus arvioidaan systemaattisesti, ei organisaation turvallisuuskulttuurilla ole sopivaa kasvualustaa.
Turvakierroksien avulla työpaikan, yksittäisten työpisteiden ja työympäristön kuin työtapojen turvallisuuden arvioiminen onnistuu mutkattomasti. Näin kriittinen työturvallisuustieto saadaan päätöksenteon tueksi ja työturvallisuutta uhkaavat riskit ja vaarat arvioitua, vastuutettua ja hallintaan. Säännölliset turvakierrokset pitävät työturvallisuuden kehittämisen ajankohtaisena organisaatiossa ja tukee uusia toimintamalleja. Tuloksena on lähes poikkeuksetta parempi työturvallisuustilanne.
5. Luovu Excelistä
Loppujen lopuksi työturvallisuuden parantamiseen ei ole käytössä taikakonsteja tai erityisiä jippoja, joilla voitaisiin välttää haasteiden edessä nöyrtyminen. Kehitystyö vaatii oman panoksensa, vaikka se ei rakettitiedettä olekaan. Työt on tehtävä, jos haluaa tuloksia, eikä niitä kannata tehdä yhtään sen hankalammiksi kuin on pakko. Käytännön työturvallisuuden kehittäminen ei onnistu ilman työkaluja.
Huomattavan monet organisaatio käyttävät työturvallisuutensa kehittämiseen Exceliä tai jotain muuta vastaavanlaista taulukkolaskentaohjelmistoa. Osaavissa käsissä nämä työkalut taipuvat tietysti moneen, mutta työturvallisuuden kehittämiseen niiden ominaisuudet eivät yksinkertaisesti riitä.
Tiedon kerääminen, ylläpito ja päivittäminen ovat näiden työkalujen suurimmat kompastuskivet. Tiedot ovat vain hetkellisesti ajan tasalla, niiden saatavuudesta nyt puhumattakaan. Hyvin nopeasti eri versioiden lukumäärä kasvaa täysin käsittelemättömäksi, kun kaikki tiedon päivittäminen on käsityötä, johon kuluvan ajan voisi käyttää tehokkaammin ja tuloksekkaamminkin. Työntekijöiden osallistamisesta voidaan vain unelmoida.
Miksi työturvallisuutta kannattaa parantaa?
Työturvallisuus on tavalla tai toisella tuttu asia jokaiselle. Monille se on kuitenkin lähinnä ärsyttävä itsestäänselvyys, jota käsitellään mieluiten vain pakon edessä. Ikävä kyllä, näin toimittaessa menetetään kaikki ne pitkäjänteiset kilpailuedut joita turvallisuuskulttuurin ylläpitäminen organisaatiolle mahdollistaa.
Kun työturvallisuudesta pidetään asiaan kuuluvalla tavalla huolta, se ylläpitää myös organisaation toimintavarmuutta. Heikko tai muuten puutteellinen työturvallisuustilanne johtaa arvaamattoman nopeasti organisaation toimintakykyä kuormittaviin poissaoloihin ja työkykyvajeeseen. Kaikkein räikeimmistä työturvallisuuspulmista on tuloksena jopa sakkoja.
Organisaatioissa, joissa vallitsee kehittyvä turvallisuuskulttuuri ja työturvallisuudesta pidetään huolta ennakoiden, myös työntekijät ovat tuotteliaampia. Turvallisessa työympäristössä työ on tehokasta, mutta myös vähemmän stressaavaa ja kuormittavaa. Työturvallisuuteen ja työturvallisuuden kehittämiseen panostaminen parantaa organisaation mainetta myös työnantajamarkkinoilla ja muiden sidosryhmien keskuudessa.