Kestävyysraportoinnin uusi direktiivi tekee tuloaan EU-maiden yrityksiin. Corporate Sustainability Reporting -direktiivi – tai tuttavallisemmin CSRD – korvaa nykyisen NFRD-direktiivin (Non-Financial Reporting -direktiivin) tähdäten yhtenäistämään yritysten vastuullisuus- ja kestävyysraportointia. Tällä hetkellä raportointia vaaditaan jo suuryrityksiltä, mutta lähivuosien myötä arviolta 800–1 000 suomalaista yritystä liittyvät pakollisen raportoinnin piiriin.
Aihe saattaa herättää ajatuksia: mistä aloittaa prosessi? Mitä kaikkea se pitää sisällään? Entä miten välttää raportointituska? Otetaan kaikesta tästä selvää!
1. Tutustu kestävyysraportoinnin aikatauluun
Aloita prosessi selvittämällä kuuluuko yrityksesi raportoinnin piiriin. Valmistaudu tämän jälkeen raportointiin: haali kokoon tietoa, osaamista ja vastuuhenkilöitä. Prosessi kannattaa aloittaa ajoissa, jotta yrityksesi selviää rupeamasta sutjakkaasti.
2. Kartoita raportoinnin pakolliset vaatimukset
Tutustu ESRS-standardien (European Sustainability Reporting Standard) sisältöön, ja kiinnitä erityistä huomiota listan pakollisiin vaatimuksiin. Etenkin kaksoisolennaisuuteen liittyviin asioihin on syytä perehtyä huolella. Pidä myös mielessä, että olennaiset asiat vaihtelevat suuresti eri toimialojen välillä – esimerkiksi sotealan yritys ja energialiiketoiminta tuskin kamppailevat täysin samojen aiheiden parissa. Jos vaatimusten vyyhti käy turhan tiukaksi, kannattaa kääntyä ESG-asiantuntijoiden puoleen.
3. Määritä yrityksesi kaksoisolennaisuus
Mitä kaksoisolennaisuus tarkoittaa, ja mitä tekemistä sillä on vastuullisuusraportoinnin sekä riskienhallinnan kanssa? Kaksoisolennaisuus viittaa seuraaviin vaikutuksiin:
- ESG-vaikutukset (Environmental, Social, Governance): yrityksen toiminnan vaikutukset ympäröivässä yhteiskunnassa ja ympäristössä.
- Taloudelliset vaikutukset: yrityksen liiketoimintaan vaikuttavat riskit ja mahdollisuudet.
ESG-vaikutuksiin liittyvä vastuullisuustyö tähtää yrityksen positiivisten vaikutusten kasvattamiseen ja negatiivisten vaikutusten vähentämiseen. Käytännössä vastuullisuustyö sisältää vaikutusten tunnistamista ja niihin reagoimista. Esimerkiksi tehdasteollisuuteen keskittyvän yrityksen positiivisiin vaikutuksiin voisivat lukeutua ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen. Vastaavassa tapauksessa negatiivisten vaikutusten minimointi saattaisi liittyä päästöjen ja saastuttamisen vähentämiseen.
Taloudelliset vaikutukset ovat vahvasti liitoksissa riskienhallintamaailmaan – toisin sanoen yritys joutuu törmäyskurssille sen ulkopuolella tapahtuvien riskien ja mahdollisuuksien kanssa. Ajankohtainen esimerkki aiheesta on vihreä siirtymä, joka mullistaa energiateollisuutta. Tämän vuoksi alan yritysten on oltava erityisen valppaana lainsäädännössä ja verotuksessa tapahtuvista muutoksista, sillä niillä on suuri vaikutus alan lähitulevaisuuden riskeihin ja mahdollisuuksiin. Myös muunlaiset muutokset, kuten ihmisten suhtautuminen fossiilisten polttoaineiden käyttöön, voivat heilauttaa taloudellisten vaikutusten vaakaa.
4. Aloita sidosryhmätyö
Yritystoiminnan keskeisiin periaatteisiin lukeutuvat muun muassa lain asettamien vaatimusten täyttäminen sekä voiton tuottaminen sijoittajille. Vastuullinen yritystoiminta puolestaan tähtää näiden lisäksi erilaisten odotusten täyttämiseen. Käänny siis sidosryhmiesi puoleen ja kysy, mitä ne odottavat yritykseltäsi. Vastaukset auttavat hahmottamaan kestävyysraportoinnin kannalta olennaisia asioita.
Sidosryhmiä ovat muun muassa oma henkilöstö, asiakkaat ja omistajat. Sidosryhmäkeskustelua saattaa syntyä myös erilaisten kansalais- ja ympäristöjärjestöjen kanssa, riippuen yrityksen tarjoamista tuotteista ja palveluista.
5. Jaa raportoinnin vastuualueet
Vastuullisuustyö ja siitä raportointi on jo pitkään seisonut vastuullisuusasiantuntijan tontilla. Kestävyysraportoinnin prosessi koskee kuitenkin laajaa joukkoa työntekijöitä, eikä yhden työntekijän pidä tai kuulukaan vastata siitä. Päävastuu CSRD:stä siirtyykin talousjohtajan pöydälle.
Näin varmistat vastuiden sujuvan kulun jatkossa – haali kasaan tiimi, ja neuvotelkaa yhdessä läpi seuraavat aihealueet:
- raportoinnin vastuiden kirkastaminen
- johdon ja hallituksen roolien selkeyttäminen
- uusien toimintamallien määrittäminen.
Haluatko varmistaa, että organisaatiosi nostaa ESG-profiilinsa uudelle tasolle edistäen kestävää liiketoimintaa ja vahvistaen sidosryhmien luottamusta?
Lue blogi siitä, miten kaksoisolennaisuuden arviointi tehdään osana CSRD-kestävyysraportointia ja tutustu CSRD Kaksoisolennaisuus -työkaluun!
Julkaistu 22.4.2024