EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi eli CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on tehnyt kaksoisolennaisuuden käsitteestä ajankohtaisen puheenaiheen. Direktiivin myötä uudet raportointivelvoitteet tulevat koskemaan satoja suomalaisyrityksiä tulevien vuosien aikana. Tässä blogikirjoituksessa käydään läpi, mitä kaksoisolennaisuuden arvioimisessa tulee ottaa huomioon osana kestävyysraportointia.
Yritykset, joiden on aloitettava kestävyysraportointi
Tällä hetkellä raportointia vaaditaan suuryrityksiltä, mutta lähivuosien aikana arviolta 800–1 000 uutta suomalaista yritystä liittyy pakollisen raportoinnin piiriin. Yrityksen on aloitettava CSRD:n mukainen raportointi alkaen vuodesta 2025, jos alla olevista kriteereistä täyttyy kaksi:
- yli 250 työntekijää
- yli 40 M€ liikevaihto
- yli 20 M€ tase
Raportointiin panostaminen kannattaa
Vastuullisuusraportoinnin vaatimukset nousivat kertaheitolla EU:n CSR-direktiivin johdosta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että raportoinnin lopputulos tulee varmentaa ja lisätä osaksi hallituksen toimintakertomusta ja tilinpäätöstä. Etenkin olennaisuusanalyysin tekemiseen kannattaa varata runsaasti aikaa, sillä se määrittää tärkeimmät vastuullisuusteemat yritykselle, sen toiminnalle ja sidosryhmille. Samalla se luo pohjan tulevien vuosien vastuullisuustyölle.
Selvitä yrityksesi kaksoisolennaisuus
Arvioi yritystoimintasi vastuullisuutta ja vaikutuksia sekä sisäisestä että ulkoisesta näkökulmasta hahmottaaksesi yrityksesi kaksoisolennaisuuden.
- “Sisältä ulos”: ESG-vaikutukset (Environment, Social ja Governance)
- “Ulkoa sisään”: taloudelliset vaikutukset – arvioi yrityksesi liiketoimintaan vaikuttavia ulkoisia riskejä ja mahdollisuuksia.
Kun arvioit sisäistä ulottuvuutta, tarkastele yrityksen toimintaa ja sen ESG-vaikutuksia (Environment, Social ja Governance). Ota huomioon toimintojen vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön. Tarkastele yrityksesi taloudellisia vaikutuksia ulkoista ulottuvuutta arvioitaessa. Tähän liittyvät muun muassa liiketoimintaan vaikuttavat ulkoiset riskit ja mahdollisuudet.
Arvioi vaikutusten olennaisuus
Tarkastele vaikutuksen olennaisuuden arvioimisen listaa ja peilaa yrityksesi toimintaa sen sisältöön. Pohdi myös vaikutuksen tapahtumapaikkaa: sijoittuuko vaikutus arvoketjun alkupäähän, yrityksen omaan toimintaan vai mahdollisesti arvoketjun loppupäähän? Jos yrityksesi esimerkiksi teettää kuljetuksia alihankkijalla, tapahtuvat kuljetusten liikennepäästöt arvoketjussa, eivät yrityksen omassa toiminnassa.
Kun yrityksellesi olennaiset aiheet, osa-aiheet ja osa-osa-aiheet on tarkasteltu läpi, tiedät mistä alat raportoimaan.
Arvioi vaikutuksen olennaisuutta alla olevan listan avulla:
- Onko vaikutus myönteinen vai kielteinen?
- Esimerkki A: Yrityksellä on tuote tai palvelu, joka saastuttaa ilmastoa. Vaikutus kielteinen.
- Esimerkki B: Yrityksellä on tuote tai palvelu, joka vaikuttaa positiivisesti ilmanstonmuutoksen hillintään. Tällöin vaikutus on myönteinen.
- Onko vaikutus todellinen vai mahdollinen?
- Esimerkki: Yritys käyttää fossiilisia polttoaineita tuotannossaan. Tästä aiheutuvat päästöt ovat todellisia, eli vaikutukset syntyvät väistämättä.
- Tapahtuuko vaikutus lyhyellä, keskipitkällä vai pitkällä aikavälillä?*
- Mikä on vaikutuksen todennäköisyys?**
- Mikä on vaikutuksen mittakaava?
- Mikä on vaikutuksen laaja-alaisuus?
- Mikä on vaikutuksen korjaamaton luonne?***
* Lyhyt aikaväli tarkoittaa noin vuoden mittaista aikaa, kun taas pitkä aikaväli tarkoittaa viittä vuotta tai pidempää ajanjaksoa.
** Tarkastele kysymystä, jos listan toisen kohdan vaikutus oli mahdollinen.
*** Tarkastele kysymystä, jos listan ensimmäisen kohdan vaikutus oli kielteinen.
Pisteytä olennaiset asiat
Arviointivaihe sisältää päätöksen siitä, mitkä asiat poimitaan yritykselle olennaisiksi. Tämän saavuttamiseksi yritys käy läpi tiedonantovaatimuksiin (disclosure requirements) sisältyvät ESR-standardit ympäristöön, yhteiskunnallisiin asioihin ja hallintotapaan liittyen. Arvioinnin myötä osa ESR-standardeista – mukaan lukien niiden aiheet, osa-aiheet ja osaosa-aiheet – on valikoitu yritykselle olennaisiksi ja osa ei.
Etene olennaisuusarvioinnin jälkeen tiedonantovaatimusten täyttämiseen, jossa jokaisen standardin yhteyteen on merkitty olennaisten kestävyysindikaattorien eli datapisteiden määrä (DP = data points). Vaikka datapisteitä on hurja määrä (1 187 kappaletta), jää niitä olennaisuusarvion jälkeen tarkasteltavaksi yleensä huomattavasti vähemmän.
Haluatko varmistaa, että organisaatiosi nostaa ESG-profiilinsa uudelle tasolle edistäen kestävää liiketoimintaa ja vahvistaen sidosryhmien luottamusta?
Tutustu CSRD Kaksoisolennaisuus -työkaluun täällä!
Julkaistu 17.5.2024