Kaksi liiketoiminnan peruselementtiä ovat mahdollisuus ja riski. Onnistua ei voi jos ei siedä epävarmuutta ja ota riskiä. Riskinoton tulisi kuitenkin olla hallittua, joten liiketoiminnan epävarmuuksista puhuttaessa on syytä sivuta riskinkantokyvyn (risk capacity) ja riskinottohalukkuuden (risk appetite) käsitteitä. Näiden termien ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää tehokkaalle riskienhallinnalle ja strategian muotoilulle.  Riskinkantokyvyn ja riskinottohalukkuuden rooli strategian muotoilussa on kriittinen vaihe, jota ei pidä ohittaa. Tässä artikkelissa tutustumme riskinkantokyvyn, riskinottohalukkuuden ja riskinsietokyvyn välisten suhteiden merkitykseen ja siihen, miten ne muokkaavat organisaation strategisia päätöksiä.

Risk appetite, risk tolerance ja risk capacity

Riskinkantokyky viittaa organisaation kykyyn kestää ja toipua haitallisista tapahtumista taloudellisesti ja operatiivisesti. Se viittaa resursseihin joihin organisaatio voi turvautua kohdatessaan riskitilanteita. Riskinkantokykyyn vaikuttavat monet tekijät kuten organisaation taloudellinen vahvuus, omaisuuden monipuolisuus ja operatiivinen joustavuus.

Riskinottohalukkuus, eli risk appetite, kuvaa organisaation valmiutta ottaa riskejä pyrkiessään strategisiin tavoitteisiinsa. Riskinottohalukkuus kuvastaa organisaation asennetta riskinottoon ja määrittelee rajat, joiden sisällä se toimii. Riskinottohalukkuus on organisaatiokohtainen, joka dynaaminen arvo vaihtelee riskiä etsivän ja riskiä karttavan välillä.

Riskinsietokyky liittyy läheisesti riskinottohalukkuuteen, mutta korostaa organisaation kykyä kestää ja hallita riskejä pysyen samalla riskinkantokyvyn asettamissa rajoissa. Se ilmaisee käytännölliset rajat, joiden sisällä organisaatio voi sietää riskejä vaarantamatta vakauttaan tai tavoitteitaan.

Riskinkantokyvyn ja riskinottohalukkuuden vuorovaikutus

Käytännössä riskinkantokyvyn ja riskinottohalukkuuden suhde on jatkuvaa tasapainon hakemista. Toisaalta riskinottohalukkuus edustaa organisaation tavoitteita, näkemystä ja halua tarttua mahdollisuuksiin epävarmuudesta huolimatta. Samaan aikaan riskinkantokyky toimii turvaverkkona varmistaen, että nämä tavoitteet eivät johda riskeihin, jotka ylittävät organisaation kyvyn kestää niitä.

Ajatellaanpa esimerkinomaisesti vaikkapa stratup-yritystä, joka pyrkii häiritsemään vallitsevaa markkinatilannetta erittäin kilpaillulla alalla. Kyseisen yrityksen riskinottohalukkuus  muodostuu nopeasti korkeaksi, kun se pyrkii aggressiivisesti kasvattamaan markkinaosuuttaan. Samaan aikaan on mahdollista, että riskinkantokyky olla rajallinen, sillä yritys on vasta taipaleensa alkumatkalla, jolloin sen taloudellisten varannot ovat todennäköisesti suhteellisen pienet. Tässä tilanteessa yrityksen on löydettävä tasapaino riskinottohalukkuutensa ja riskinkantokykynsä välillä ottamalla tarkkaan harkittuja riskejä, tutkimalla strategisia kumppanuuksia tai mahdollisesti hakemalla ulkoista rahoitusta.

Verrannollisessa tilanteessa hyvin vakiintunut suuryritys voi kertyneen omaisuutensa ansiosta määritellä riskinkantokykynsä korkeaksi, mutta on mahdollista, että se on seurausta vuosikausia kehittyneestä  riskiä välttävästä toimintakulttuurista, joka priorisoi vakautta ja markkina-aseman suojelemista. Tällaisessa tapauksissa yritykseltä voi jäädä helposti huomaamatta innovoinnin ja kasvun mahdollisuudet voi jättää huomiotta innovaation ja kasvun mahdollisuudet. Kilpailukykynsä säilyttämiseksi ja markkinamuutoksiin reagoimiseksi saattaa yrityksensä tulisi tarkastella riskinottohalukkuutensa varovaisuutta tarkasti ja tarpeen tullen sovittaa se yhden mukaiseksi riskikapasiteettinsa kanssa.

Riskinkantokyvyn rooli strategian muotoilussa ja riskinottohalukkuudessa

Riskinkantokyky operoi strategian ytimessä ja kuuluu siksi sen muotoiluun. Riskinkantokyky ohjaa organisaation riskinsietokykyä, joka on riskinottohalukkuuden käytännön toteuma  riskinkantokyvyn määrittelemien rajojen sisällä. Näin riskinkantokyky vaikuttaa strategian muotoiluun ja riskinottohalukkuuden:

Realististen tavoitteiden asettaminen: Riskinkantokyvykkyys osana strategian muotoilua ohjaa organisaatiot asettamaan saavutettavissa olevia tavoitteita niin, että niiden strategiset tavoitteet ovat linjassa niiden taloudellisten ja operatiivisten kykyjen kanssa.

Resurssien allokointi: Strategian muotoilussa organisaatioiden on jaettava resurssit viisaasti. Riskinkantokyky määrittää kuinka suuri osa organisaation resursseista voidaan kohdentaa riskialttiisiin hankkeisiin ilman ydintoimintojen vaarantamista.

Jatkuvuussuunnitelu: Riskinkantokyvykkyyden ymmärtäminen mahdollistaa tehokkaiden jatkuvuussuunnitelmien tekemisen haitallisten tapahtumien vaikutusten lieventämiseksi, sekä organisaation vakauden ja jatkuvuuden suojaksi.

Pääoman allokointi: Riskinkantokyky ohjaa päätöksiä pääoman jakamisesta eri projekteille tai aloitteille. Riskinkantokyky huomioon ottaen yritysten on tasapainotettava investoinnit riskialttiisiin hankkeisiin niiden operaatioiden kanssa, jotka tarjoavat vakaata tuottoa

Riskien lieventäminen: Organisaatioiden on aktiivisesti hallinnoitava riskejä riskikapasiteettinsa puitteissa. Tehokkaat riskien lieventämisstrategiat ovat välttämättömiä taloudellisen terveyden ja maineen suojelemiseksi.

Johtopäätös

Yhteenvetona voidaan sanoa, että riskinkantokyky ja riskinottohalukkuus ovat keskeisiä tekijöitä tehokkaassa riskienhallinnassa, mutta niiden rooli strategian muotoilussa on yhtä lailla tärkeä. Vaikka riskinottohalukkuus edustaa organisaation kunnianhimoja, tavoitteita ja näkemystä, riskinkantokyky asettaa käytännön rajat, varmistaen, että nämä kunnianhimot eivät johda ylialtistumiseen riskeille. Riskinsietokyky, joka syntyy riskinottohalukkuuden ja riskinkantokyvykkyyden tasapainottamisesta, on avain navigoimiseen epävarmuuksien keskellä samalla kun yritys ylläpitää vakautta ja kasvua.

Näiden käsitteiden ymmärtäminen ja niiden oikean tasapainon löytäminen on välttämätöntä organisaatioille, jotta ne voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, asettaa realistiset tavoitteet, kohdentaa resursseja tehokkaasti ja tavoitella mahdollisuuksia samalla turvaten vakautensa ja pitkäaikaisen menestyksensä. Tässä dynaamisessa liiketoimintaympäristössä riskinkantokyky, riskinottohalukkuus ja riskinsietokyky, joka johtaa joustaviin ja tavoitteissaan onnistuviin organisaatioihin, jotka hallitsevat riskejään Graniten työkaluilla.

Tuloksia käytännön riskienhallinnasta

Kun haluat tietää miten riskienhallinta tuodaan osaksi liiketoiminnan strategiaa ja tulosohjausta käytännön tasolla osallistu Graniten veloituksettomaan riskienhallintawebinaarin. Varaa paikkasi täällä!

Kirjoittanut
Antti Pekkala
LinkedIn