Miksi työturvallisuus ei kehity? | Granite.fi

Miksi työturvallisuus ei kehity?

Työturvallisuuden kehittäminen ei ole aina helppoa ja suoraviivaista.

Työturvallisuus on ikivihreä aihe nykymarkkinoilla. Työturvallisuus puhuttaa niin johtoryhmissä kuin työntekijöiden kahvipöydissäkin. Jota kuinkin kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että työturvallisuus on tärkeä asia ja sen parantaminen arvoa tuottava tavoite toimialasta riippumatta. On siis täysin ymmärrettävää, että työturvallisuus ja sen kehittäminen on aiheena kiinnostava.

Onhan se ankeaa, jos työturvallisuus ei pelaa. Kelvoton työturvallisuus on turmiollista yrityksille ja organisaatiolle monesta liiketoiminnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna, eikä vähinten työnantajamaineen kannalta, mutta myös inhimillisistä syistä.

Kehittyvästä työturvallisuuskulttuurista on kiistatonta etua niin pienille kuin suurillekin yrityksille, mutta yllättävän usein käy ilmi, että ylevistä juhlapuheista huolimatta työturvallisuus ei kuitenkaan kehity toivotulla tavalla.

Jos työturvallisuuden tila ei kehity sille asetetuista tavoitteista huolimatta, se ymmärrettävästi turhauttaa. Monella alalla jo lainsäädäntö vaatii, että työntekijät vähintäänkin koulutetaan tiettyihin  työturvallisuuden periaatteisiin, joten jos tulokset eivät miellytä, taustalla on todennäköisesti jotain muutakin.

Seuraavassa muutama kokemuksen kautta kerätty vinkki, joiden avulla voi tarkastella omaa toimintaansa, jos työturvallisuuden kehittäminen on organisaatiossanne ajankohtainen asia.

 

1. Työturvallisuuden kehittämiseen ei ole tehty kirjallista suunnitelmaa

 

Ensimmäinen vinkki saattaa yllättää, mutta käytäntö on osoittanut, että yllättävän useissa tapauksissa, joissa työturvallisuus ei kehity toivotulla tavalla, taustalla on tunnistettu tarve ja vilpitön halu työturvallisuuden kehittämiseen.

Syystä tai toisesta tätä tavoitetta ei kuitenkaan ole ymmärretty tai ennätetty kirjata ylös.

Työturvallisuus mielletään usein niin itsestään selvästi tärkeänä asiana, että tavoitteiden uskotaan toteutuvan ilman kirjallisia välivaiheita.

Pelkkä työturvallisuuden kehittämistavoitteen ylös kirjaaminen ei tietenkään muuta tilannetta suuntaan tai toiseen, mutta ilman sitä tavoitteet eivät elä ihmisten mielissä ja vaipuvat helposti unholaan.

 

2. Työturvallisuutta ei ole tehty näkyväksi

 

Organisaatiot toimivat hierarkkisesti, ja täysin syystä. Työturvallisuus on kuitenkin koko organisaatiota koskeva asia. Kehittyvä työturvallisuus on kaikkien tiedossa.

Huomattavan suuri osa työturvallisuuden kehittymisestä riippuu siitä, että työntekijät muistavat ottaa työturvallisuuden periaatteet huomioon toiminnassaan.

Erilaisten varoitusten, ilmoitusten ja muiden työturvallisuudesta muistuttavien kylttien tarkoitus onkin pitää työturvallisten toimintamallit pinnalla työntekijöiden mielessä.

 

3. Turvakierrokset ovat jääneet tekemättä, tai ne eivät ole säännöllisiä

 

Työturvallisuutta uhkaavat ilmiöt, kuten työtapaturmat ja muut työturvallisuusuhat ovat vain harvoin täysin odottamattomia yllätyksiä.

Enemmän tai vähemmän rutiininomaisen työn lomassa keskittyminen saattaa kuitenkin helposti herpaantua ja tilanne kehittyä hyvinkin nopeasti epätoivottuun suuntaan.

Säännölliset turvakierrokset pitävät huolen siitä, että työskentely-ympäristö pysyy sellaisessa kunnossa, että pienet poikkeamat ja sattumat eivät laajene hallitsemattomiksi työturvallisuusongelmiksi.

 

4. Työntekijät eivät ole sitoutuneet työturvallisuuden kehittämiseen

 

Työturvallisuuden kehittäminen vaatii tuekseen turvallisuustietoisen, kehittyvän turvallisuuskulttuurin. Koska työturvallisuus on koko organisaation yhteinen asia, kehittyvä turvallisuuskulttuuri on mahdollista luoda vain yhteistyössä työntekijöiden kanssa.

Itsestään työturvallisuuskulttuuri ei kuitenkaan synny. On johdon tehtävä osoittaa, että työturvallisuuteen ja sen kehittämiseen ollaan sitouduttu.

Aivan yhtä tärkeää on, että työntekijät otetaan mukaan työturvallisuuden kehittämiseen.

Työturvallisuuden kehitystavoitteet on kommunikoitava ymmärrettävästi ja selkeästi, ja työntekijöillä on oltava mahdollisuus osallistua niiden edistämiseen.

 

5. Sattuneita tapaturmia ja niiden syitä ei tutkita

 

Nolla työtapaturmaa on erinomainen ja kunnianhimoinen tavoite, johon jokaisen yrityksen tai organisaation tulisi pyrkiä vähintäänkin pitkällä aika välillä. Käytännössä sen saavuttaminen on kuitenkin haastavaa.

Aina voi sattua jotain ikävää. Jos työtapaturmaa ei onnistuta välttämään, työturvallisuuden kehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että se tutkitaan tarkkaan ja sen perimmäiset juurisyyt selvitetään. Näin työtapaturman toistumisen todennäköisyys saadaan minimoitua.

Turhan usein tapaturmien tutkiminen tehdään vain pinnallisesti ilman perinpohjaista selvitystä ja asia pyritään aktiivisesti unohtamaan.

 

6. Tapaturmien dokumentointi on vaillinaista tai huonosti keskitettyä

 

Sattuneiden työtapaturmien tutkimisen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Työturvallisuuden kehittyminen suorastaan vaatii sitä.

Työtapaturmien tutkimisen tarkoituksena tuoda esiin työtapaturmien syyt ja kuvata ne selkeästi, yksiselitteisesti ja yksityiskohtaisesti. Pelkkä tutkiminen ja selvittely ei kuitenkaan riitä.

Kehittyvän työturvallisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että tiedot sattuneista tapaturmista ovat helposti löydettävissä samasta paikasta. Usein kriittiset tiedonjyvät on siilottu eri järjestelmiin ja toistaan irrallisiin tietolähteisiin, eikä kehitystä johtavat tahot saa niitä vaivattomasti käyttöönsä tarpeen vaatiessa.

 

7. Ennakointi ei onnistu

 

Usein käy niin, että työturvallisuuden edistämiseen tähtäävä työ on parhaimmissakin tapauksissa pelkkää tapaturmien jälkipuintia.

Kehitystavoitteiden asettamisvaiheessa se on tietenkin välttämätöntä, että katse on suunnattu peruutuspeiliin. Työturvallisuus alkaa kehittyä toden teolla kuitenkin vasta sitten kun jälkihoidosta päästään etenemään työturvallisuusriskien ennakointiin.

Kun työturvallisuuden kehittäminen on ennakoivaa, riskitilanteet ja työturvallisuusuhkat on mahdollista tunnistaa etukäteen. Samalla niille on mahdollista määritellä korjaavia toimenpiteitä ennen kuin ne käyvät toteen.

 

8. Työturvallisuuden kehittämiseen ei ole oikeita työkaluja

 

Liiketoiminnan perinteisiin totuuksiin kuuluu uskomus siitä, että osaava ammattilainen tekee tehokkaasti tulosta millä välineillä hyvänsä.

On totta, että työturvallisuuden kehittäminen ei saa muuttua välineurheiluksi. Nykyaikaisimmatkaan työturvallisuuspalvelut eivät ulotu ihmisten korvien väliin, sinne missä syntyy työturvatietoisuus ja sen kehittämiseen sitoutunut asenne.

Ihan yhtä totta kuitenkin on, että työturvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen ei kuitenkaan kaivata ylisuorittavia superihmisiä, vaan käytännön tulokset syntyvät kustannustehokkaasti ihan tavallisten mattimeikäläisten arkisen aherruksen lomassa.

Ilman asianmukaisia työkaluja oikeasta asenteesta saadut hyödyt sulavat nopeasti ja edessä on paluu alkutilanteeseen. Tosin sillä erotuksella, että alusta uudelleen aloittaminen on maustettu aimo annoksella turhautumista ja vastahankaa.

Asianmukaisten työturvallisuustyökalujen hankintaa onkin syytä harkita tarkkaan.

Kokeile Granite HSEQ -palvelua ilmaiseksi

Granite HSEQ on helppokäyttöinen kehitystyökalu, jonka avulla säästät aikaa ja rahaa, vähennät työtapaturmia sekä ehkäiset haitallisia ympäristövaikutuksia. Granite HSEQ -palveluun on helpointa tutustua kokeilemalla niitä täysin ilmaiseksi 30 päivän ajan.